Helena Kekkosen muistolle

Helena Kekkonen
Helena Kekkonen puhumassa Loviisan Rauhanfoorumin seminaarissa elokuussa 2009.

Suomalaisen rauhankasvatuksen äiti, Helena Kekkonen, on siirtynyt ajasta iäisyyteen lyhyen sairauden jälkeen 13. toukokuuta Helsingissä. Hän oli kuollessaan 87-vuotias. Syvimmät osanotot hänen aviomiehelleen Ristolle ja muille lähiomaisille.

Koulutukseltaan Helena oli diplomi-insin√∂√∂ri ja tekniikan lisensiaatti. Valmistuttuaan h√§n toimi ensin assistenttina Teknillisess√§ korkeakoulussa, sitten vuodesta 1960 l√§htien laboratoriokoulun rehtorina. Maailman Kuvalehden haastattelussa h√§n kertoo olleensa kemian opettajana maailman huonoin. “Parin kaavan j√§lkeen jo hypp√§sin atomipommin rakenteeseen, ja vartin p√§√§st√§ keskustelimme aseistariisunnasta ja tavallisen ihmisen vastuusta.” Vuonna 1976 h√§n siirtyi Vapaan sivistysty√∂n yhteisj√§rjest√∂n p√§√§sihteeriksi, ja p√§√§si rauhankasvattajana ja kansainv√§lisen aikuiskoulutusj√§rjest√∂n edustajana matkustamaan ymp√§ri maapalloa ja l√∂ysi omien sanojensa mukaan “inhimillisen l√§mm√∂n, solidaarisuuden ja k√∂yhyyden valtakunnat“. Kymmenen vuotta my√∂hemmin h√§n oli perustamassa Rauhankasvatusinstituuttia ja p√§√§tyi sen p√§√§sihteeriksi, keskittyen rauhankasvatusty√∂h√∂n ja kehitysmaakysymyksiin.

Vapaa-ajallaan h√§n opetti mm. kemiaa S√∂rkan vangeille, toimi Eristet√§√§n Etel√§-Afrikka -kampanjan puheenjohtajana ja hallituksen j√§sen√§ vuosina 1984-91, oli perustamassa Tekniikka el√§m√§√§ palvelemaan ry:t√§ 1983, toimi Yrj√∂ Kallisen Rauhanopiston kannatusyhdistyksen puheenjohtaja 1982-85 sek√§ Loviisan Rauhanfoorumin neuvottelukunnassa. Maailman Kuvalehden haastattelusta k√§y ilmi, ett√§ h√§n ehti tehd√§ rauhankasvatusty√∂t√§ puoli vuosisataa: “p√§√§ty√∂n puitteissa yli 30 vuotta, palkattuna Rauhankasvatusinstituutin p√§√§sihteerin√§ nelj√§ vuotta ja el√§kkeell√§ vapaaehtoisena 15 vuotta. Vuosina 1975-2004 h√§n on pit√§nyt noin 1600 luentoa.

H√§nen kansalaisaktivisminsa sai laajaa, kansainv√§list√§kin tunnustusta. Vuonna 1976 h√§nelle my√∂nnettiin Mathilda Wrede -palkinto h√§nen ty√∂st√§√§n vankien hyv√§ksi ja vuonna 1981 kaikkien aikojen ensimm√§inen Unescon rauhankasvatuspalkinto. Helsingin Sanomissa julkaistun muitokirjoituksen mukaan “L√§hes Nobel-tasoinen palkinto oli tuolloin suuri asia my√∂s Suomelle. Palkinto avasi Kekkoselle ovet maailmaan aivan uudella tavalla. H√§nelle oli erityisen suuria asia Etel√§-Afrikan vapautuminen rotusorrosta. Sittemmin h√§n tapasi kaksi kertaa Nelson Mandelan, joka teki h√§neen l√§htem√§tt√∂m√§n vaikutuksen.” Helena Kekkonen oli sek√§ Oulun ett√§ Helsingin yliopistojen kunniatohtori. Vuonna 2001 h√§n sai Helen Prize -kunniakirjan kansainv√§lisest√§ rauhankasvatustoiminnasta ja vuonna 2005 h√§nelle my√∂nnettiin Suomen Kristillisen Rauhanliikkeen rauhanpalkinto.

Suurkiitos Helenalle mittaamattoman arvokkaasta elämäntyöstä. Jatkakaamme hänen viitoittamallaan polulla, rauhaa ja rakkautta, kulttuurien välistä ymmärrystä, yhteistyötä ja välittämistä kylväen.

Teksti (cc) ja kuva (cc): Timo Virtala

Muistokirjoitus Helsingin Sanomissa 18.5.2014.
Maailman Kuvalehden haastattelu 12/2005.

Leave a Reply

Your email address will not be published.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.