Teksti: Kirkon tiedotuskeskus 15.4.2010.
Kuva (cc): mnadi

Egyptin islamilaiset johtajat ovat sitoutuneet tukemaan maltillista islamia ja käymään uskontojen välistä vuoropuhelua. Islamin ja kirkkojen johtajat toivovat dialogin ulottuvan myös egyptiläisten arkeen. Uskonnolliset jännitteet liittyvät usein myös taloudellisiin intresseihin.

Luterilaisen kirkon arkkipiispa Jukka Paarma ja ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo tapasivat Kairossa Egyptin ja sunnilaisen maailman merkittävät uskonnolliset johtajat AlAzharin suursheikki ElTaybin ja suurmufti Ali Gomaan sekä Aleksandrian ortodoksisen patriarkka Theodoros II:n ja koptikirkon johtajan paavi Shenouda III:n. Uskontojen johtajien tapaamiset Kairossa liittyivät arkkipiispa Paarman ja arkkipiispa Leon yhteiseen pyhiinvaellukseen Siinailla sijaitsevaan, 300-luvulta peräisin olevaan Pyhän Katriinan luostariin. Luostarista arkkipiispat nousivat 2 300 metriä korkean Hooreb-vuoren huipulle, missä Mooses sai Jumalalta lain taulut.

Arkkipiispat liittyivät niiden 350 000 pyhiinvaeltajan joukkoon, jotka vuosittain vierailevat Pyhän Katariinan luostarissa. Luostari on tunnettu sen alueella olevasta palavasta pensaasta ja Pyhän Katariina Aleksandrialaisen reliikeistä.

Aikaisemmin arkkipiispat ovat tehneet yhdessä pyhiinvaelluksia muun muassa Istanbuliin, Roomaan ja Moskovaan. Tämänkertainen pyhiinvaellus tapahtui Siinain arkkipiispa Damianoksen kutsusta.

"Ellei kirkolla ole ristiä kannettavanaan, se ei ole kristillinen kirkko"

Egyptin islamilaisessa tasavallassa islam on valtionuskonnon asemassa. Islamin sisäiset jännitteet ovat saaneet sunnijohtajat korostamaan islamin rakentavaa roolia yhteiskunnassa. Samoin he kannustavat osallistumaan laajaan uskontojen väliseen vuoropuheluun.

Aleksandrian patriarkka Theodoros II korosti ortodoksisten seurakuntien ja luostarien toimintavapautta, vaikka lähetystyö ja siirtyminen islamista kristinuskoon eivät Egyptissä olekaan sallittuja. Sen sijaan hän iloitsi ortodoksisesta lähetyöstä muualla Afrikassa. Hän kiitti erityisesti Suomen ortodoksista kirkkoa tuesta Keniassa tehtävälle lähetystyölle.

Arkkipiispa Leon johdolla vieraat ja isännät viettivät rukoushetken vuonna 2004 helikopterionnettomuudessa kuolleen Aleksandrian patriarkka Petroksen haudalla.

Koptikristittyjen jo 86-vuotias johtaja paavi Shenouda III ilmaisi kirkkonsa tilanteen sanomalla, että jos kirkolla ei ole vastassaan vaikeuksia ja ristiä kannettavanaan, se ei ole kristillinen kirkko.

Arkkipiispat tutustuivat koptikirkon Pyhän Simonin luolaluostariin ja toimintakeskukseen kaupunginosassa, joka on rakennettu jätevuoren päälle. Isä Sameanin johtama luostari palvelee alueen asukkaita, erityisesti lapsia ja nuoria, joiden parissa tehtävään työhön koptikirkko erityisesti panostaa.

Koptilaisen kansalaisjärjestö APE:n pääasiassa vapaaehtoisvoimin ylläpitämä toimintakeskus on myös Suomen valtion kehitysyhteistyökohde. 

Koptikristittyjä 70-miljoonaisessa Egyptissä arvioidaan olevan 12 miljoonaa, ortodokseja puolestaan muutama miljoona.

Arkkipiispojen pyhiinvaellusseurueeseen ja uskontojohtajien tapaamisiin osallistuivat myös Suomen Egyptin suurlähettiläs Roberto Tanzi-Albi ja Suomen ekumeenisen neuvoston pääsihteeri Heikki Huttunen.  Suursheikki ElTayb kutsuttiin vierailun yhteydessä tutustumaan Suomen uskontotilanteeseen.(SEN/KT)  

Kuva (cc): Chaval Brasil.

Teoksen julkistamistilaisuus keskiviikkona 28.4.2010 klo 14.00–16.30 Suomen Lähetysseurassa, Tähtitorninkatu 18, Helsinki.

Antti Laineen ja Mirkka Torpan toimittama julkaisu on ensimmäinen ekumeenista kasvatusta suomalaisesta näkökulmasta lähestyvä teos. Artikkelikokoelma käsittelee ekumeenista kasvua kodeissa, kouluissa, seurakunnissa ja kristittyjen yhteisessä toiminnassa.

Ekumeenisen kasvatuksen merkitystä ja sisältöä pohtivat paneelikeskustelussa hiippakuntasihteeri Irja Askola (lut.), kansainvälisen työn sihteeri Laura Hytti (lut.), johtaja Riitta Laukama (kat.), kasvatusasian koordinaattori Sirpa Okulov (ort.) ja pastori Soile Salorinne (met.).

Ilmoittautumiset 23.4.2010 mennessä: sirpa-maija.vuorinen@ekumenia.fi

Sydämellisesti tervetuloa!

Suomen Ekumeeninen Neuvosto ja Suomen Lähetysseura

Ritari Obama Prahassa vuonna 2009.

Teksti: Suomen evankelis-luterilainen kirkko
Kuva (cc): Adirigu

Aika: torstai 15.4.2010 klo 9.30-12
Paikka: Kirkkohallitus, Satamakatu 11, juhlasali, 7. krs
Järjestäjä: Kirkon ihmisoikeuskysymysten neuvottelukunta (KION)

Ydinsulkusopimuksen (NPT) tarkistuskonferenssi järjestetään toukokuussa 2010. NPT-neuvotteluissa valtiot arvioivat, miten sopimuksen toimeenpanossa on edetty, ja sopivat seuraavista askelmerkeistä. Yhä useammalla taholla on esitetty kannanottoja täydellisen ydinaseriisunnan puolesta. Euroopan kirkot vaativat EU:ta ottamaan aktiivisemman roolin ydinaseriisunnassa sekä kantamaan vastuuta NPT-neuvottelujen onnistumiseksi.

Seminaarissa etsitään vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin:

• Mistä ydinsulkusopimuksen tarkistamisessa on kyse?
• Millä tavoitteilla EU ja Suomi valmistautuvat NPT-konferenssiin?
• Mitä Euroopan kirkot odottavat EU:lta ydinaseriisunnassa?
• Millaista keskustelua suomalaisessa yhteiskunnassa tarvitaan ydinaseriisunnasta?

Seminaari on suunnattu rauhankysymyksistä kiinnostuneille kirkon työntekijöille, kirkollisille järjestöille, kansalaisjärjestöille, tutkijoille, päättäjille ja viranomaisille.

OHJELMA

9.30-10.00       
Kahvia tarjolla

10.00-10.10     
Tervetuloa

Yhteiskunnallisten kysymysten sihteeri Marja Kantanen, Kirkkohallitus

10.10-10.40
Mistä ydinsulkusopimuksen tarkistamisessa on kyse?
Erityisasiantuntija Tarja Cronberg

10.40-11.00
Millä tavoitteilla EU ja Suomi valmistautuvat ydinsulkusopimuksen tarkistuskonferenssiin?
Yksikön päällikkö Outi Holopainen, Ulkoasiainministeriö

11.00-11.20
Mitä Euroopan kirkot odottavat EU:lta ydinaseriisunnassa?
Executive secretary Elina Eloranta, Euroopan kirkkojen konferenssi, kirkko- ja yhteiskuntakomissio

11.20-11.30
Kommentteja kuullusta

Toiminnanjohtaja Laura Lodenius, Rauhanliitto

11.30-12.00
Keskustelu ja johtopäätökset
Yhteiskunnallisten kysymysten sihteeri Marja Kantanen, Kirkkohallitus

Ilmoittautumiset seminaariin torstaihin 8.4.2010 mennessä osoitteeseen kati.jaaskelainen(at)evl.fi.

Lisätietoja tilaisuudesta antaa projektisihteeri Kati Jääskeläinen, 09-1802 210 / 050 324 3173           

TAUSTAA

Ydinsulkusopimuksen (NPT) tarkistuskonferenssi järjestetään toukokuussa 2010. Sopimuksen on allekirjoittanut 190 valtiota. NPT-neuvotteluissa valtiot arvioivat, miten sopimuksen toimeenpanossa on edetty, ja sopivat seuraavista askelmerkeistä. Yhä useammalla taholla on esitetty kannanottoja täydellisen ydinaseriisunnan puolesta.

Huhtikuussa 2009 presidentti Barack Obama julisti Prahassa pitämässään puheessa Yhdysvaltain sitoutuvan etenemään kohti rauhaa ja turvallisuutta ydinaseettomassa maailmassa. Toistaiseksi Euroopan unioni ja NATO eivät ole liittyneet tähän tavoitteeseen. EU on ollut varsin aktiivinen toimija ydinaseiden leviämisen torjumiseksi ja ydinvoiman rauhanomaisen käytön edistämisessä. Ydinaseriisuntakysymyksissä EU:n rooli on ollut passiivisempi. Maailman 14 ydinasevaltiosta kuusi on EU-maata: kaksi ydinasevaltiota ja neljä Yhdysvaltojen taktisia ydinaseita varastoivaa maata. EU:lla olisi siten mahdollisuus toimia tiennäyttäjänä ydinaseriisunnassa.

Heinäkuussa 2009 Euroopan kirkkojen konferenssin (EKK) yleiskokous ilmaisi vahvan tukensa presidentti Obaman uudelle nollapolitiikalle. Kirkot ovat vuosia korostaneet, että maailmanrauha ei voi perustua joukkotuhoaseiden tuomalle pelotteelle. EKK:n tuoreessa kannanotossa EU:ta patistetaan ottamaan vastuuta NPT-neuvottelujen onnistumiseksi. EU:n tulisi antaa selkeä tuki ydinasevapaan maailman tavoitteelle. Unionin tulisi kirkkojen mukaan myös lisätä panostustaan sopimuksen ydinaseriisuntapilariin. Näiden päämäärien saavuttamiseksi tarvitaan myös Suomelta aktiivisia toimia.

Euroopan kirkkojen konferenssin julkilausuman pääkohdat

Euroopan kirkkojen konferenssin kannanotto 12.3.2010: ”Churches urge the EU to be more ambitious in nuclear disarmament”

***

Kirkon ihmisoikeuskysymysten neuvottelukunta (KION) on kirkkohallituksen asettama asiantuntijaelin, jonka tehtävänä on seurata ja edistää ihmisoikeuksien kehittymistä Suomessa ja kansainvälisesti, kehittää Suomen ev.lut. kirkossa tehtävää rauhantyötä sekä tukea seurakuntien ihmisoikeus- ja rauhankasvatusta ja kristittyjen aktiivista osallistumista rauhantyöhön.

Tehtävänsä toteuttamiseksi neuvottelukunta mm. toimii neuvoa-antavana kirkollisena asiantuntijaelimenä ihmisoikeustilannetta ja ihmisoikeussopimusten toteutumista koskevissa kysymyksissä sekä toimii yhteistyössä kirkkojen, kansalaisjärjestöjen ja viranomaisen kanssa ihmisoikeuksien ja rauhan edistämiseksi.

Lisätietoa ev.lut. kirkon ihmisoikeus- ja rauhantyöstä evl.fi-sivuilla