Published by admin on 17 Syy 2009

Väkivallasta sovintoon -foorumi to 1.10.2009

doves
Photo by Yipski.

Torstai 1.10.2009 klo 9.00-16.30 Meritullin seurakuntakoti, Meritullintori 3, Helsinki (3. krs)

Mikä foorumi?
Väkivallasta sovintoon -foorumi on Väkivallattoman lokakuun avaustapahtuma, jossa keskustellaan rauhankasvatuksen merkityksestä ja uskontojen roolista arjen rauhan rakentajina. Foorumissa vaihdetaan kokemuksia uskontojen ja kulttuurien rinnakkainelosta ja tutustutaan rauhankasvatuksen ja monikulttuurisuuskasvatuksen menetelmiin.

Väkivallattoman lokakuun teemana on tänä vuonna ”Uskonnot rauhan edistäjänä”. Teeman alla halutaan nostaa esiin rauhankasvatuksen merkitystä ja uskontojen roolia rauhan rakentajina. Foorumin järjestää Kirkkohallituksen Väkivallasta sovintoon -hanke yhteistyöverkoston kanssa.

Kenelle?
Foorumi on avoin kaikille kiinnostuneille. Erityisesti foorumiin kutsutaan:

  • seurakuntien työntekijöitä
  • eri kirkko- ja uskontokuntien edustajia
  • kasvattajia
  • järjestötoimijoita
  • viranomaisia.

Osallistuminen on maksutonta, lounas omakustanteinen. Ilmoittautumiset 23.9. mennessä Kirkkohallitukseen toimistosihteeri Marita Salomaalle marita.salomaa(at)evl.fi . Ilmoitathan samalla, mihin iltapäivän menetelmätyöpajaan osallistut.  


OHJELMA
(doc)

9.00-9.30
Ilmoittautuminen ja aamukahvi

9.30-9.45        

Foorumin avaus

9.45-10.30     
Arjen uskontodialogi Tukholman Rinkebyssä
Seurakuntapedagogi Lis Eriksson, Ruotsin ev.lut. kirkko

10.30-10.45
Kommenttipuheenvuoro

Kirkkoherra Kari-Pekka Kinnunen, Korson seurakunta

10.45-11.00   
Keskustelua

11.00-11.45
Yhteentörmäyksiä vai yhteistyötä? Kokemuksia uskontojen kohtaamisesta

Imaami Mostafa Hossein

11.45-12.00
Keskustelua

12.00-13.00
Lounas (omakustanteinen)

13.15-13.45 

Uskonnon merkitys maahanmuuttajan elämässä
Erikoistutkija Minna Säävälä, Väestöliitto ja Tampereen yliopisto

13.45-14.00
Keskustelua

14.00-14.30
Kahvitauko

14.30-16.00   
Menetelmätyöpajat
:
Työpaja 1: Elävä kirjasto – projektisihteeri Asta Rentola, Allianssi

Työpaja 2: Sovitteleva työote – Terhi Joensuu
Työpaja 3: Monesa-projektin paikallishankkeissa kehitetyt menetelmät – projektisihteeri Eeva Liesilinna

16.00-16.30

Päivän yhteenveto ja loppukeskustelu

Väkivallaton lokakuu on osa Kirkkojen Maailmanneuvoston väkivallan vastaisen vuosikymmenen (2001-2010) toimintaa Suomessa. Väkivallattoman lokakuun toimintaa koordinoi Kirkkohallituksen Väkivallasta sovintoon -hanke yhdessä NNKY-liiton ja yhteistyöverkoston kanssa.

Lisätietoja: projektisihteeri kati.jaaskelainen(at)evl.fi, (09) 1802 210, 050 324 3173.

 

****

Lisätietoa työpajoista:

Elävä kirjasto: www.keks.fi/elavakirjasto

Elävä kirjasto on yhdenvertaisuus- ja monikulttuurisuustyön toiminnallinen menetelmä. Elävä kirjasto pyrkii edistämään erilaisten ihmisten välisen kohtaamisen ja vuoropuhelun kautta moninaisuutta, ihmisoikeuksia ja ihmisarvon kunnioittamista. Elävä kirjasto toimii kuten tavallinenkin kirjasto, paitsi että paperisten kirjojen sijaan Elävästä kirjastosta lainataan oikeita ihmisiä keskustelua varten. Elävän kirjaston kirjat edustavat erilaisia vähemmistöjä ja muita ryhmiä, jotka kohtaavat syrjintää, ennakkoluuloja, stereotypioita ja rasismia. Työpajassa tutustutaan Elävä kirjasto -menetelmän taustaperiaatteisiin ja arvoihin. Miten minä voin järjestää Elävän kirjaston?

Sovitteleva työote
Puhumalla paras: Ratkaisuja arjen etnisiin konflikteihin
www.intermin.fi/intermin/biblio.nsf/7B320EC58B779A73C225742F003F85CD/$file/012008.pdf.pdf

MONESA – Lapsityön ja nuorisotyön monikulttuurisuus- ja osallisuuskasvatuksen projekti (2007-2009): www.monesa.fi

Työpajassa esitellään alakouluikäisille suunniteltua Korttelikaverit-peliä. Pelissä kortteleita kiertävän "Miksun" mukana pelaajat voivat pohtia erilaisuutta samanlaisuuden kautta. Peluuttajana pelin toinen kirjoittaja Hertta Saarinen

 

Aiemmat teemaviikot:

Väkivallaton viikko 2008

Väkivallaton viikko 2007

Väkivallaton viikko 2006

Väkivallaton viikko 2005 (pdf)

Published by admin on 27 Hei 2009

Anna meille rauhasi, Herra, tänäänkin!

kosovo2.jpg

Kirkkopäivien rauhankasvatusseminaarit lauantaina 22.8.2009 klo 13.00 – 15.30 ja 16.00 – 17.30 Jyväskylän yliopiston päärakennuksessa C 4, osoitteessa Seminaarinkatu 15.

Rauhankasvatus – globaalia toimintaa vai paikallista aktiviteettia?

Lauantaina 22.8.2009 klo 13.00 – 15.30

Polttopisteessä Kosovo. Paneeli rauhankasvatuksesta seurakuntien kansainvälisen vastuun yhdyshenkilöille ja työntekijöille, opettajille, rauhanliikkeiden edustajille ja rauhankasvattajille. Albaanien ja serbien edustajina paneelissa lääkäri Edmond Nushi ja TM Nemanja Balcin. Keskustelussa mukana myös Pauliina Arola Kirkon Ulkomaanavusta, Jouni Järvinen Aleksanteri-instituutista ja Rauhankoulu Helsingistä.

Paneelin puheenjohtajana toimii Suomen Ekumeenisen Neuvoston pääsihteeri Heikki Huttunen. Järjestäjät: Suomen Ekumeeninen Neuvosto, Suomen Kristillinen Rauhanliike, Opetushallitus ja Kirkkohallituksen Väkivallasta sovintoon -hanke.

kosovo3.jpg

”Lasta on suojeltava kaikelta väkivallalta”

Lauantaina 22.8.2009 klo 16.00-17.30

Alustuksia ja keskustelua lapsiin kohdistuvasta väkivallasta kirkkojen ja seurakuntien lapsi- ja nuorisotyöntekijöille, opettajille ja muille kasvattajille.

Miten Taivaan Isä suojelee? Lapsiin kohdistuva väkivalta Raamatun valossa. Pääsihteeri Kalevi Virtanen, Seurakuntien Lapsityön Keskus.

Miten vanhemmat suojelevat? Perheväkivalta lapsen kertomana. YTT, psykologi Inkeri Eskonen.

Miten ammattilainen suojelee? Käytännön työn mahdollisuudet lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyssä. Erityistyöntekijä Pekka Turtiainen, Jyväskylän seurakunta, ja kriisityöntekijä Sinikka Vuorela, Kriisikeskus Mobile.

Seminaarin puheenjohtajana toimii KM Mirkka Torppa Suomen Ekumeenisen Neuvoston Kasvatusasiain jaostosta. Järjestäjät: Kirkkohallituksen Väkivallasta sovintoon -hanke, Seurakuntien Lapsityön Keskuksen Tyttöjen ja poikien oikeudet kirkossa -hanke ja Suomen Ekumeenisen Neuvoston Kasvatusasiain jaosto.

tpokb.jpg

Seminaarien järjestäjät:

Suomen Ekumeeninen Neuvosto (SEN) on kirkkojen ja kristillisten yhteisöjen yhteistyöelin. Ekumenian tavoitteena on hajallaan elävän kristikunnan saattaminen keskinäiseen yhteyteen. Kristittyjen ykseys on sekä uskon että elämän yhteyttä. www.ekumenia.fi

Suomen Kristillisen Rauhanliike herättää ja ylläpitää ekumeenisessa hengessä kristillisen uskon pohjalta nousevaa vastuuta ja toimintaa rauhan ja oikeudenmukaisuuden edistämiseksi. www.kristillinenrauhanliike.fi

Väkivallasta sovintoon on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on nostaa viesti rauhasta ja väkivallattomuudesta suomalaisten tietoisuuteen. Hanke on osa kirkkojen väkivallan vastaisen vuosikymmenen toimintaa. www.evl.fi/vakivallastasovintoon

Tyttöjen ja poikien oikeudet kirkossa -hanke toteuttaa YK:n lapsen oikeuksien sopimusta ja sen 20-vuotisjuhlavuotta. www.evl-slk.fi

Kättä päälle -haastekampanja tekee YK:n lapsen oikeuksien sopimusta tunnetuksi Suomessa. www.kättäpäälle.fi

Opetushallitus kehittää tulevaisuuden oppimista, tekee oppimistulosten arviointeja sekä tarjoaa koulutuksen tieto- ja tukipalveluja. www.oph.fi

kosovo1.jpg

Published by admin on 27 Kes 2009

Tervetuloa Loviisan rauhanfoorumiin!

lrf_2009.jpg

Published by admin on 18 Lok 2008

Väkivallaton koulu -keskustelutilaisuus ke 22.10.08

5_265_500px.JPG
Kuva: tv.

Rauhankasvatusinstituutti ry ja Suomen Rauhanliitto – YK-yhdistys ry järjestävät

Väkivallaton koulu, rauhankulttuurin Helsinki ja Suomi – Mitä voisimme tehdä? -keskustelutilaisuuden Pasilan kirjaston auditoriossa 22.10.2008 kello 17-19. Keskustelun aluksi Teatterikorkeakoulun opiskelijat esittävät pienoisnäytelmät Murheellisten laulujen maa ja Syytön/syyllinen.

Paneelikeskusteluun osallistuvat:

Pia Pakarinen, puheenjohtaja, Helsingin kaupungin opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto

Kirsi Pihlaja, nuorisotyön suunnittelija, Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Sari Vesikansa, tutkija, Helsingin yliopisto

Timo Purjo, toiminnanjohtaja, Non Fighting Generation

Thomas Wallgren, puheenjohtaja, Rauhankasvatusinstituutti ry.

Tilaisuus on osa rauhanjärjestöjen YK-viikon tapahtumia.

Lisätietoja:

Pääsihteeri Laura Kananen
Rauhankasvatusinstituutti ry
p. 09-449169
info @rauhankasvatus.fi

Published by admin on 19 Tou 2008

Darfurin perusongelma on kehityksen puute

skr-28042008-6.JPG
Kuel Jok kertomassa Darfurin tilanteesta Rauhanasemalla. Emelia Helavuo ja Heikki Huttunen kuuntelevat. Kuva: Heikki Jääskeläinen.

Suomen kristillisen rauhanliikkeen vuosikokousseminaarissa Helsingin Rauhanasemalla kuultiin SKR:n vuoden 2007 rauhanpalkinnon saaneen Suomen ekumeenisen neuvoston (SEN) pääsihteerin ajatuksia Kirkko turvapaikkana -julkaisun mukanaan tuomista kontakteista ja ratkaisuista.

Sudanin konfliktin ratkaisumalleista väitöstutkimusta tekevä sudanilainen Kuel Jok kertoi maansa järkyttävästä tilanteesta ja pohdiskeli ratkaisumalleja. Sudan on keskeisenä teemana ensi kesänä Loviisan rauhanfoorumissa, jonka järjestäminen on nyt ensimmäistä kertaa Suomen kristillisen rauhanliikkeen vastuulla. Seminaarissa keskusteltiin vilkkaasti myös koulujen rauhankasvatuksen nykytilanteesta.

Pääsihteeri Heikki Huttunen korosti, ettei SEN:n Kirkot ja maahanmuuttajat -ohjelma ole mikään uusi keksintö, vaikka niin saatetaan viime kesän uutisoinnin perusteella luulla. Se on ollut SEN:n ohjelmassa vuodesta 1997. Alkusoittoa viime vuoden tapahtumille oli vuonna 2005 järjestetty Kirkko turvapaikkana -seminaari. Seminaarissa saatiin viestiä eri puolilta Suomea, että toimintamalleja ja -suosituksia kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden, kirkosta suojaa hakevien kohtaamiseksi tarvitaan. Kansainvälisiä suosituksia seuraten alettiin työstää omaan maahamme sopivaa ohjeistusta, joka jalostui pieneksi vihkoseksi. Hyväksyessään julkaisun osaksi SEN:n julkaisusarjaa, ei SEN:n hallitus luonnollisestikaan ajatellut, että tuosta pienestä kirjasesta nousisi kohu. Julkistamistilaisuus Turun kirkkopäivillä toukokuussa 2007 kokosi pienen joukon kiinnostuneita kuulijoita. Suuren julkisuuden kauteen astuttiin, kun Turun Mikaelinseurakunta otti suojaansa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen Iranin kurdin Naze Aghain.

Kolmen tason pohdintaa

Heikki Huttunen toi puheenvuorossaan tarkasteluun kolme tasoa. Ensiksi hän pohdiskeli otsikoihin noussutta kysymystä: kuinka kirkot saattavat antaa ohjeita lainvastaiseen toimintaan? Laajan keskustelun ja mielipiteidenvaihdon lopputuloksena on nähtävä se, että viranomaisten toiminta hankaloituu, mikäli sen on vastakkainasettelussa yleisen mielipiteen kanssa. Yleinen mielipide haastaa viranomaistahoja.

Julkinen keskustelu johti tiiviimpään yhteydenpitoon valtion maahanmuuttoviranomaisten kanssa. Yksi konkreettinen tulos tästä on pilottihanke, jossa Suomen Lähetysseura antaa apuaan maahanmuuttoviranomaisten maatietohankinnassa.

Toinen taso on vaikeissa asioissa yhteydenoton helpottuminen, kun SEN on tullut kuvioon näkyvästi mukaan. Ev.-lut. kirkon kirkkohallitukseen, seurakuntiin tai ekumeeniseen neuvostoon on helpompi ottaa yhteyttä kuin valtion maahanmuuttoviranomaisiin. Turun Mikaelinseurakunnan tapaan Kuopion seurakuntayhtymä otti suojaansa sudanilaisen kristityin Anna Ladon, joka myöhemmin sai muukalaispassin ja voi jäädä Suomeen. Myös Annan tapaus sai runsaasti julkisuutta. Ikävää julkisuutta maahanmuuttajaviranomaisten ja poliisin toiminnasta tuli Lahdesta, jossa juuri SEN:n Turun-syyskokouksen aikaan 2007 väkivalloin haettiin helluntaiseurakunnan tiloista suojan saanut henkilö. Myöhemmin hänet käännytettiin kotimaahansa Ruandaan, jonka väkivaltaisuuksia hän oli paossa.

Kolmantena tasona pääsihteeri Huttunen mainitsi linjakeskustelun tarpeen. Miten käydä eettistä keskustelua maahanmuuttopolitiikasta? Maahanmuuttoviranomaiset viittaavat helposti yleiseurooppalaisiin linjauksiin. Näyttää kuitenkin siltä, että eri mailla on eri linjaukset. Keskustelua jatketaan Tampereella 11. syyskuuta pidettävässä aamupäiväseminaarissa. Keskustelua pyritään nostamaan etiikan ja politiikan tasolle. Ekumeenisen neuvoston työ pyrkii palvelemaan kirkkoja ja antamaan tukea konkreettisissa tilanteissa. Tuki hakee voimansa kristinuskon parhaista periaatteista.

Viranomaistoiminnassa on maahanmuuttoasioissa Kirkko turvapaikkana -julkaisun ilmestymisen jälkeen ollut havaittavissa ratkaisuja tehtäessä otteen muuttuneen hieman liberaalimmaksi, ratkaisut ovat olleet inhimillisempiä, mutta järjestelmä ei kuitenkaan ole muuttunut.

Heikki Huttunen kiitti vielä Suomen kristillistä rauhanliikettä tunnustuspalkinnosta, jolle SEN antaa suuren arvon. Hän mainitsi myös muut asian tiimoilta vuoden aikana jaetut palkinnot: Suomen Sadankomitean rauhanpalkinto Turun Mikaelinseurakunnalle, Turun yliopiston humanistinen tiedekunnan Vuoden Humanistiteko -tunnustus Turun Mikaelinseurakunnalle, Ihmisoikeusliiton vuoden 2008 Ihmisoikeuspalkinto kirkon maahanmuuttajatyön sihteeri Marja-Liisa Laihialle.

Raha, valta, öljy vastaan ihmisten hätä

Sudanilainen, viisi vuotta Suomessa asunut ja opiskellut YTM Kuel Jok valmistelee Helsingin yliopistossa väitöstutkimusta Sudanin konfliktin ratkaisumalleista. Kuel Jok toi vahvasti esille epäluottamuksensa Sudanin hallitukseen. Hänen mukaansa hallitus pitää islamia koko Sudania yhdistävänä tekijänä, vaikka Etelä-Sudanissa asuu pääosin kristittyjä. Hallitus on käynyt pitkään sotaa etelän kristittyjä vastaan. Islamia on käytetty väärin ja islamilainen hallitus käy nyt sotaa myös toisia islamilaisia ryhmiä vastaan. Lähes kaikki Darfurin asukkaat ovat muslimeja, samoin kuin janjaweed-taistelijat sekä pääkaupunki Khartoumin asukkaat. Sana janjaweed muodostuu sanoista paholainen ja hevonen. Kuel Jokin mukaan nämä puolisotilaalliset joukot ampuvat kaikkia ja kaikkea.

Kuel Jok kertoi olleensa kahdesti sodan kuluessa Darfurissa ja haastatelleensa asukkaita. Kysymyksessä on kansanmurha ja uskontoa käytetään häikäilemättömästi hyväksi. On tärkeätä huomata, että Darfurin alkuperäiset asukkaat ovat suvaitsevaisia. Hallitus painostaa noudattamaan islamia sharia-lain takia. Tätä eivät darfurilaiset itse haluaisi. Sotaa käydään fundamentalistien ja muiden välillä ja liittyy myös etniseen taustaan. Katastrofi jatkuu. Kiina on siellä öljyn takia ja sijoittaa rahaa. Jos Kiina ei tekisi kauppaa hallituksen kanssa, se menettäisi öljynostomahdollisuutensa.

Perusongelmaksi Kuel Jok näkee sen, ettei maassa ole kehitystä. Valta on yksittäisillä arabeilla, jotka eivät jaa valtaa toisille. Kuel Jok kertoi maassa käydessään kieltoja uhmaten kuvanneensa muassa ihmisiä, joilta on sharia-lakien seurauksena katkaistu kädet. Darfurissa hän tapasi ministerin, joka kiisti kansanmurhan. Sota ei tule loppumaan ennen kuin hallitus on valmis jakamaan valtaa ja resurssejaan. YK voisi asettaa aseidenvientikiellon, mutta siitä ei tule mitään, koska Kiina on YK:n turvallisuusneuvoston jäsen. Kuel Jokin mukaan Suomessa asuu noin 1 300 sudanilaista.

Rauhankasvatus oppikirjoissa ja opettajakoulutuksessa

SEN:n Kasvatusasiain jaoston puheenjohtaja, professori Arto Kallioniemi kertoi jaostonsa, SEN:n Eettisten kysymysten jaoston ja SKR:n yhteishankkeesta järjestää Jyväskylän kirkkopäiville (21. – 23.8.2009) kanava rauhankasvatuksen nykytilanneesta. Jaostot ovat yhdessä pohtineet, miten rauhankasvatuksen näkökulma voisi näkyä SEN:n toiminnassa ja työssä. Rauhankasvatus ymmärretään laajasti, esimerkiksi uskontodialogi ja muiden kirkkojen tuntemus koetaan rauhantyöksi. Toisaalta jos kaikki on rauhankasvatusta, niin mikään ei ole. Samoin on tarkoitus tutkia, miten rauhankasvatus näkyy oppikirjoissa.

Suomalaisen rauhankasvatuksen äiti, FT (hc) Helena Kekkonen näki nykytilanteen oppikirjojen ja koulujen opetussuunnitelmien osalta synkkänä. Hänen mukaansa nykyajan koulukirjat ovat täysin vapaita rauhankasvatuksen teemoista.

- Ja jos jotain on, on se kliseistä.

Helena Kekkonen jaksaa edelleenkin aktiivisesti kiertää kouluja ja hänellä on toimivat suhteet nykyajan lukiolaisiin. Kekkosella on kouluvierailujensa tuloksena hallussaan noin 700 esseetä, jotka nuoret kertovat haaveistaan.

- Nuoret haluavat oikeasti toisenlaista elämää kuin rahan perässä juoksemista, he haluavat rauhaa ja sopua.

Helena Kekkonen näkee tärkeänä opettajia kouluttavien laitosten roolin. Opiskelijoihin pitää vaikuttaa, näin asiat paranevat. Hän toi esille myös sen, että harvoin kuulee mainittavan ase- ja varusteluteollisuuden saastuttavuudesta.

Arto Kallioniemi piti Helena Kekkosen näkökulmaa hieman liian synkkänä. Hän korosti, että opettajakoulutuksessa monikulttuurisuusopetuksessa otetaan rauhankasvatuksen kysymyksiä esille.

Kekkonen heitti haasteen eettisestä innostuksesta ja vastuunottamisen kulttuurista. Jos ei oteta henkilökohtaista vastuuta, mitään ei tapahdu.

Sirpa-Maija Vuorinen