Suomen Kristillinen Rauhanliike

Suomen Kristillinen Rauhanliike jakaa vuosittain rauhanpalkinnon, jolla kiitetään tiettyä henkilöä tai yhteisöä tehdystä rauhantyöstä ja kannustetaan jatkamaan väkivallattomamman yhteiskunnan rakentamisessa. Palkinnonsaaja julkaistaan kirkkojen kansainvälisenä rauhanpäivänä 1.1.

Otamme mielellämme vastaan ehdotuksia palkinnonsaajaksi. Palkinnonsaaja voi olla yksityinen henkilö tai yhteisö, Suomessa tai ulkomailla. Lähetä ehdotuksesi sähköpostilla osoitteeseen info@kristillinenrauhanliike.fi, kiitos!

Kuvassa YK -päivän (24.10.) kunniaksi YK:n turvallisuusneuvoston salin eli niin sanotun Norjalaisen huoneen seinää koristava Per Krogh‘in maalaus, joka kuvaa feenixlintua symboloiden siten toisesta maailmansodasta toipuvaa maailmaa. Kuvaa klikkaamalla pääset näkemään siitä suuremman version.

Intialaisen perheen myyntipiste ja koti Chennaissa. Photo (cc) by: B. Sandman.

YK-päivänä 24.10.2009 järjestetään Alppilan seurakuntakodissa Rauha ja ihmisoikeudet –seminaari, jonne alustamaan saapuu mm. ekumeenisen vastuuviikon intialainen vieras Sanjana Das. Muina alustajina tulevat toimimaan Kirkon Ulkomaanavun Jussi Ojala ja Suomen kristillisen rauhanliikkeen Timo Virtala. Seminaarin jälkeen rauhan, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen vastuun rukouspäivän messu Kallion kirkossa. Messun jälkeen kirkkokahvit. Tarkka ohjelma ohessa:

Rauha ja ihmisoikeudet –seminaari Alppilan kirkon seurakuntakodissa osoitteessa Kotkankatu 2, Helsinki.

Klo 13.00 Alkuhartaus: Milla Liikala, Alppilan seurakunnan lähetyksen ja kansainvälisen työn diakoni.

Klo 13.30 Miten Kirkon Ulkomaanapu edistää rauhaa ja ihmisoikeuksia? Kirkon Ulkomaanavun rauhantyön asiantuntija Jussi Ojala.

Klo 14.00 Miten rauhanliike edistää ihmisoikeuksia? Suomen kristillisen rauhanliikkeen varapuheenjohtaja Timo Virtala.

Klo 14.30 Kahvitauko

Klo 15.00 Ihmiskaupan vastainen työ Intiassa. Ms Sanjana Das, Vastuuviikon intialainen vieras

Klo 15.30 Miten seurakunta voi vastustaa ihmiskauppaa ja tukea sen uhreja? Anna Hyvärinen, Vastuuviikon projektisihteeri

Seminaarin vetäjänä toimii Markku Heikkinen, dokumenttiohjaaja ja radiotoimittaja, Alppilan seurakunteneuvoston jäsen.

Klo 17.00 Messu rauhan, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen vastuun rukouspäivänä

Paikka: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2.
Liturgi: Jaana Partti, Kallion seurakunnan rippikoulu- ja sateenkaarityön pappi
Saarna: Petri Merenlahti, Kirkon Ulkomaanavun kampanjapäällikkö
Kanttori: Kimmo Puunenä
Musiikki: Jaakko Hyttinen ja Kimmo Vuorialho, Henna-Mari Kettunen ja Ääniset-kuoro

Kolehti kannetaan messun jälkeen ovilla Kirkon Ulkomaanavun Näkymättömät-kampanjalle

Messun jälkeen kirkkokahvit Kallion kirkon seurakuntasalissa. Kirkkokahveilla kerrotaan eri järjestöjen ihmisoikeustyöstä ja jatketaan keskustelua seminaarin teemoista. Mukana mm. Ms Sanjana Das.

Järjestäjät: Tulkaa kaikki –liike, Ekumeeninen vastuuviikko, Kirkon Ulkomaanapu, Suomen kristillinen rauhanliike, Alppilan seurakunta, Kallion seurakunta, Helsingin seurakuntayhtymä, Kirkon ihmisoikeustyö

Amerikkalaishävittäjä Afganistanissa 15.12.2008. Kuva: Aaron Allmon, USA:n ilmavoimat. (PD).

Maailman sotilasmenot kasvoivat viime vuonna neljä prosenttia edellisvuodesta ja yltivät lähes 1 080 miljardiin euroon ruotsalaisen Sipri-tutkimuslaitoksen vuosikirja 2009 kertoo.

IPS — Suurimmat asemenot – noin 60 prosenttia kaikista – kertyivät YK:n turvallisuusneuvoston viidelle pysyvälle jäsenmaalle, jotka ovat Yhdysvallat, Kiina, Ranska, Britannia ja Venäjä.

Turvaneuvoston pysyvästä paikasta haaveilevista maista Saksa, Japani, Intia ja Brasilia ovat myös 15 “parhaan” joukossa.

Kasvavien sotilasmenojen taustalla kummittelee yhä “terrorisminvastainen sota”, joka saa monet maat katsomaan ongelmiaan hyvin “militarisoituneen linssin läpi”, tohtori Sam Perlo-Freeman Sipristä sanoo.

Sota Irakissa ja Afganistanissa on kasvattanut pelkästään Yhdysvaltojen asemenoja yli 640 miljardia euroa.

Siprin mukaan vuosien 1999-2008 asemenojen kasvusta meni 58 prosenttia Yhdysvaltain piikkiin. Myös Kiina ja Venäjä lähes kolminkertaistivat omat sotilasmenonsa samaan aikaan.

Kaupan kasvusta hyötyvät ennen muuta suuret yhdysvaltalaiset asevalmistajat, kuten Lockheed Martin, Raytheon ja Northop Grumman, muistuttaa New America -säätiön tutkija Frida Berrigan.

Vaikka miltei kaikki muut alat kärsivät lamasta, aseteollisuus takoo hänen mukaansa normaaleja voittoja. Esimerkiksi Lockheed Martinin myyntitulot kasvoivat tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä neljä prosenttia viime vuoden vastaavasta.

—

Sipri eli Stockholm International Peace Research Institute on Tukholmassa toimiva vuonna 1966 perustettu rauhantutkimuslaitos. Sen pääasiallinen tutkimuskohde on konfliktit ja sotateollisuus.

YK:n aseidenriisuntaviikko 20. – 27.10. 2008

23.10.2008 kello 17-19 Yliopiston päärakennus, Fabianinkatu 33, sali 13, Helsinki

• Mitkä ovat Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan haasteet 2008: Venäjä, Nato, Köyhyys, Aseet?
• Lisää rahaa armeijalle, rautaa rajalle vai rauhantyötä ja YK:n tukemista sekä kriisinhallintaa?
• Mitä tehdä rypäleaseiden suhteen?
• Onko asevelvollisuus nykypäivän ratkaisu?
• Johtaako terrorismin vastainen sota mihinkään?

Tule kuulemaan päättäjien vastaukset!

Aleksanteri-instituutin tutkimuspäällikkö Markku Kangaspuro alustaa Suomen turvallisuuspoliittisesta ympäristöstä ja luotaa Suomen haasteita, jonka jälkeen paneelikeskustelu suomalaisten vaikuttajien kanssa: kansanedustajat: Erkki Tuomioja (sd.), Juha Korkeaoja (kesk.), Pekka Haavisto (vihr.) , Hanna-Leena Hemming (kok.) ja puoluesihteeri Sirpa Puhakka (vas.) vastaavat rauhanjärjestöjen kysymyksiin.

Järjestäjinä Suomen YK-liitto, Rauhanliitto, Rauhanpuolustajat, Sadankomitea, Aseistakieltäytyjäliitto, Rauhankasvatusinstituutti, Kasvattajat Rauhan Puolesta, Lääkärin Sosiaalinen Vastuu (LSV), Pand – Taiteilijat Rauhan Puolesta, Tekniikka elämää palvelemaan (TEP), Psykologien Sosiaalinen
Vastuu (PSV), Suomen Kristillinen Rauhanliike sekä Naiset Rauhan Puolesta

VALTIONEUVOSTOLLE

Millaisen maailman annamme lapsillemme? Kuva: tv.

Allamainitut ympäristö-, kehitysyhteistyö- ja rauhanjärjestöt vetoavat Suomen hallitukseen globaalin turvallisuuden edistämiseksi ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

Ilmastonmuutos aiheuttaa ihmiskunnalle vakavan ja tunnustetun haasteen ja on siten keskeinen turvallisuusuhka. Ilmastonmuutoksen torjunta on nostettava keskeiseen asemaan myös turvallisuuspoliittisessa päätöksenteossa ja valinnoissa. Ilmaston lämpeneminen uhkaa ajaa neljänneksen kaikista maapallon lajeista sukupuuttoon. Ilmastokriisi pahentaa vesi- ja ruokapulaa miljardien ihmisten osalta sekä levittää tuholaistauteja ja ajaa sadat miljoonat ihmiset ympäristöpakolaisiksi. Päästöleikkaukset ovat välttämättömiä kohtalokkaan lämpötilannousun estämiseksi ja edellyttävät muutoksia kaikilla elämänalueilla ja kulutustottumuksissa. Uusiutuvia energiamuotoja on kehitettävä ja otettava laajamittaiseen käyttöön.

Kehitysmaat tulevat kärsimään eniten ilmastonmuutoksesta, vaikka niillä on vähiten mahdollisuuksia siihen vaikuttamiseen ja sopeutumiseen. Tilanne on useilla alueilla jo katastrofaalinen. Puhtaan veden ja ravinnon puute ja sosiaaliset ongelmat, suurimpana köyhyys, aiheuttavat jatkuvan, jokapäiväisen eloonjäämistaistelun sadoille miljoonille. Köyhyys kiihdyttää samalla ympäristön tuhoutumista.

YK:n vuosituhatohjelma on vakava yritys katkaista köyhyyden kierre kehitysmaissa ja puolittaa se vuoteen 2015 mennessä. Ohjelmassa on huomioitu oleelliset ja välittömät tärkeät toimenpiteet. Toteuttaminen on kuitenkin vain osittain onnistunut ja monissa kohdin viivästynyt rahoitusten puuttumiseen. Asetettua avustustavoitetta, 0.7 % kansantulosta, ei ole saavutettu, eivätkä uudet innovatiiviset rahoitusmahdollisuudet ole vielä saaneet laajempaa tukea toteutumiselleen.

Asevarustelu- ja sotilaalliset harjoitusmenot jatkavat nousuaan ilman, että niiden aiheuttamat päästöt, pienimmilläänkin 5 % kasvihuonekaasuista, olisivat tulleet kriittiseen tarkasteluun. Kuitenkin ne edustavat myös turhinta ja kuluttavinta osuutta ehtyvien luonnonvarojen käytöstä. Vuosituhatohjelman rahoitus voitaisiin kattaa vähentämällä vuosittaisista varustelumenoista n. 12 %. Aseidenvienti, jonka kohteina usein on juuri köyhiä kehitysmaita, vaatii ehdottomat rajoitukset.

Suomen osalta globaalinen vastuu toteutuu puutteellisesti. Suomi voi olla uskottava esityksissään EU:n ja YK:n foorumeilla vasta, kun se itse huomioi turvallisuuden ja ilmastonmuutoksen omassa maassaan. On aiheellista siirtyä perinteisestä sotilaallisesta puolustuksesta yhä enemmän kriisinhallintaan ja ohjata kehitysapuun sekä YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamiseen lisää voimavaroja. Suomella on erityiset mahdollisuudet kehitysyhteistyöhankkeissaan edistää voimakkaammin esim. ekoteknologiaa, metsityksiä, tautien torjuntaa, naisten ja lasten tarpeiden huomioonottamista, koulutusta sekä lisätä niissä myös kansalaisjärjestöjen osuutta. Suomen on tuettava aloitetta perustaa YK:n uusiutuvan energian organisaatio IRENA. Yhtenä käytännön esimerkkinä Suomen tulisi vaikuttaa lentoliikenteessä kerosiiniveron kantamiseksi katastrofialueiden avustamiseen.

Vetoamme Suomen hallitukseen globaalin turvallisuuden edistämiseksi.

Helsingissä, 12.5.2008:

Ekometsätalouden Liitto ry
Riitta Wahlström

Kasvattajat rauhan puolesta ry
Johanna Lampinen

Lääkärin sosiaalinen vastuu ry
Kati Juva

Pand, Taiteilijat rauhan puolesta ry
Mia Waire

Psykologien sosiaalinen vastuu ry
Sirkku Kivistö

Suomen Luonnonsuojeluliitto ry
Risto Sulkava

Suomen Kristillinen Rauhanliike ry
Risto Pontela

Suomen Rauhanpuolustajat ry
Teemu Matinpuro

Tekniikka elämää palvelemaan ry
Tuija Vihavainen

Ympäristö ja kehitys ry
Risto Isomäki

Muun Rauhantie 2004/01 materiaalin ohella siirsin tälle sivustolle myös Desmond Tutun seuraajan, Kapkaupungin anglikaanisen kirkon arkkipiispa Njongonkulu Ndunganen suomenvierailun loppiaissaarnan vuodelta 2004 Johanneksen kirkosta.

Ndunganen puhetta löytyy myös YouTubesta. Oheissa the Episcopal News Service’n haastattelussa vuodelta 2006 Ndungane korostaa YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamisen realistisuutta.

Köyhyys on aikamme suurin kirous, Ndungane huomauttaa ja lisää, että sen poistaminen on mahdollista. Maailmassa on riittävästi resursseja kaikille, ja niiden oikeudenmukaisesta jaosta ovat vastuussa hallitukset, mutta myös yksittäiset ihmiset. Aivan kuten vesipisarat pystyvät kaivertamaan kiveen reiän, niin myös jokaisen ihmisen jokaisella teolla on merkitystä yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa.

YK:n vuosituhattavoitteet eli YK:n vuosituhatjulistus laadittiin Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessa vuonna 2000. Siihen kuuluu kahdeksan tavoitetta, jotka tähtäävät köyhyyden puolittamiseen ja parempaan terveyteen, koulutukseen, tasa-arvoon ja ympäristöön vuoteen 2015 mennessä:

1. Äärimmäisen nälän ja köyhyyden poistaminen
2. Ulottaa peruskoulutus kaikille
3. Edistää sukupuolten tasa-arvoa ja parantaa naisten asemaa
4. Vähentää lapsikuolleisuutta
5. Parantaa odottavien äitien terveyttä
6. Taistella aidsia, malariaa ja muita tauteja vastaan
7. Taata ympäristön kestävä kehitys
8. Luoda globaali kumppanuus kehitykseen

Suomen kristillinen rauhanliike – Finlands kristliga fredsrörelse r.y. on myöntänyt vuoden 2004 rauhanpalkintonsa valtioneuvos Harri Holkerille hänen monipuolisesta toiminnastaan rauhanneuvottelijana ja Yhdistyneiden kansakuntien aseman vahvistajana.

Valtioneuvos Holkeri osallistui rauhanneuvotteluihin 1995-1998 Pohjois-Irlannissa, josta hän toi humanitaarisen rauhanviestin ekumeeniseen joulurauhanjulistukseen Turkuun 1998. Holkeri oli YK:n 55. yleisistunnon puheenjohtaja 2000-2001 ja toimii parhaillaan Kosovon YK-hallinnon johtajana.

Harri Holkeri on voimakkaasti puhunut myös kehitysyhteistyön puolesta. Hänen johtamansa työryhmä loi keväällä 2003 suuntaviivat siitä, miten Suomen kehitysyhteistyömäärärahat voidaan nostaa YK:n suosittamaan 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta.

Valtioneuvos Harri Holkeri on omalla toiminnallaan osoittanut itse vahvasti sitoutuneensa YK:n 55. yleiskokouksen antamaan vuosituhatjulistukseen, jonka keskeiseksi haasteeksi hän on maininnut muun muassa köyhyyden puolittamisen vuoteen 2015 mennessä.

Yhdistyneet kansakunnat on ainoa todella globaali ja edustuksellinen maailmanelin. Se on ainoa paikka, jossa kaikki maat, pienet ja suuret, voivat tavata tasaveroisina ratkaistakseen maailmamme valtavia ongelmia. Meidän on työskenneltävä yhdessä, sillä vain yhdessä voimme hävittää köyhyyden, taistella aidsia vastaan, edistää ihmisoikeuksia, suojella ympäristöä, estää konflikteja ja tarttua tulevaisuuden haasteisiin.

(KT)