Asekaupassa ei tunneta lamaa

Amerikkalaishävittäjä Afganistanissa 15.12.2008. Kuva: Aaron Allmon, USA:n ilmavoimat. (PD).

Maailman sotilasmenot kasvoivat viime vuonna neljä prosenttia edellisvuodesta ja yltivät lähes 1 080 miljardiin euroon ruotsalaisen Sipri-tutkimuslaitoksen vuosikirja 2009 kertoo.

IPS — Suurimmat asemenot – noin 60 prosenttia kaikista – kertyivät YK:n turvallisuusneuvoston viidelle pysyvälle jäsenmaalle, jotka ovat Yhdysvallat, Kiina, Ranska, Britannia ja Venäjä.

Turvaneuvoston pysyvästä paikasta haaveilevista maista Saksa, Japani, Intia ja Brasilia ovat myös 15 “parhaan” joukossa.

Kasvavien sotilasmenojen taustalla kummittelee yhä “terrorisminvastainen sota”, joka saa monet maat katsomaan ongelmiaan hyvin “militarisoituneen linssin läpi”, tohtori Sam Perlo-Freeman Sipristä sanoo.

Sota Irakissa ja Afganistanissa on kasvattanut pelkästään Yhdysvaltojen asemenoja yli 640 miljardia euroa.

Siprin mukaan vuosien 1999-2008 asemenojen kasvusta meni 58 prosenttia Yhdysvaltain piikkiin. Myös Kiina ja Venäjä lähes kolminkertaistivat omat sotilasmenonsa samaan aikaan.

Kaupan kasvusta hyötyvät ennen muuta suuret yhdysvaltalaiset asevalmistajat, kuten Lockheed Martin, Raytheon ja Northop Grumman, muistuttaa New America -säätiön tutkija Frida Berrigan.

Vaikka miltei kaikki muut alat kärsivät lamasta, aseteollisuus takoo hänen mukaansa normaaleja voittoja. Esimerkiksi Lockheed Martinin myyntitulot kasvoivat tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä neljä prosenttia viime vuoden vastaavasta.

—

Sipri eli Stockholm International Peace Research Institute on Tukholmassa toimiva vuonna 1966 perustettu rauhantutkimuslaitos. Sen pääasiallinen tutkimuskohde on konfliktit ja sotateollisuus.