Budjettiriihessä tulee tehdä päätös rauhanmiljoonasta

Venäjän laiton hyökkäyssota Ukrainassa avasi Suomen valtion puolustusteollisuuden ja sotilaallisen rahahanat. Sodan pitkittyminen puolestaan on johtanut siihen, että niin tutkijat kuin poliitikotkin varoittavat, ettei rauha ole edes näköpiirissä. Tämä realismiksi kutsuttu toivottomuus uhkaa kääntyä itsensä toteuttavaksi profetiaksi. Militantti apatia ei kuitenkaan ole ainoa vaihtoehtomme. Kun Yleisradio kartoitti keväällä yli kahden tuhannen suomalaisen pelkoja ja haaveita, 81% vastaajista piti rauhaa erittäin tärkeänä elämässään. Rauha oli listan kärjessä, tärkeämpi kuin oma tai läheisten terveys tai ystävät. Hallituksen tulee budjettiriihessään kysyä miten he tähän kutsuun vastaavat.

Miten Suomi pystyy lisääntyvästi puolustamaan oikeusvaltiokehitystä ja ihmisoikeuksia globaalilla tasolla; miten Suomi muuttuneessa maailmantilanteessa vahvistaa ja inspiroi erityisesti nuorten rauhantyötä ja miten hallitus pystyy entistä vahvemmin tukemaan kotimaisia rauhantyön toimijoita. Suomen rauhanliitto on esittänyt kotimaisen rauhantyön valtionavustusten korottamista miljoonaan euroon. Taloudellinen tuki järjestöille vahvistaa rauhantyötään tässä hetkessä on tärkeää ja samalla se on signaali siitä, että uskomme oikeudenmukaisen rauhan mahdollisuuteen, myös Ukrainassa.

Leave a comment

Your email address will not be published.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.