Amazing Grace

Upea, elämää suurempi elokuva! Hieno saavutus tekijöiltä, semminkin kun käsittelyssä on historiallinen tapahtuma, eräs lainsäädäntöprosessi Isossa-Britanniassa vuosina 1789 – 1807.

Mutta näinhän maailmaa muutetaan, muun muassa. Brittiläisen orjakaupan lakkauttaminen vuonna 1807 ja orjuuden lakkauttaminen Brittiläisessä imperiumissa vuonna 1833 lienevät keskeisimpiä rajapyykkejä ihmiskunnan moraalisen kehittymisen historiassa.

Elokuvan sankari on William Wilberforce, rikkaan merkantin perijä Yorkshiren kreivikunnasta. Tämä verbaalisesti lahjakas, villi ja vapaa nuori poliitikko, tulee uskoon ja harkitsee papin uralle siirtymistä. Hänen hyvä ystävänsä, Englannin nuorimmaksi pääministeriksi pian nouseva William Pitt, painostaa häntä jatkamaan politiikassa. “Do you want to praise the Lord or change the word?” hän kysyy.

Wilberforcen puheille marssitetaan joukko orjuuden lakkauttamista ajavia aktivisteja, jotka saavat hänet jatkamaan politiikassa ja ottamaan poliittiseksi elämäntehtäväkseen orjuudenvastaisen taistelun.

Tehtävä ei ollut helppo ja vaati sitkeää valistusta niin parlamentissa kuin sen ulkopuolellakin. Ranskan vallankumous ja sitä seuranneet sodat loivat ilmapiirin, jossa radikaalien muutosten läpivieminen oli käytännössä mahdotonta.

Orjakaupan vastustaminen puettiin patriotismin asuun ehdottamalla lakia, joka kieltäisi britannian kansalaisia avustamasta tai osallistumasta Ranskan siirtomaiden orjakauppaan. Wilberforce ja muut orjuuden vastustajat olivat parlamenttikeskustelun ajan hiljaa, niin etteivät heidän vastustajansa tajunneet läpi menneen lain todellisia seurauksia: lain käytäntöönpano lakkautti kaksi kolmasosaa brittien orjakaupasta.

Lähes kaksikymmentä vuotta kestäneen todistelun jälkeen Wilberforce sai viimein parlamentin enemmistön taakseen, ja orjakauppa kiellettiin.

Samana vuonna kuoli yksi niistä miehistä, jotka saivat suostuteltua Wilberforcen jäämään politiikkaan, Amazing Grace -nimisen uskonnollisen hymnin sanat kirjoittanut anglikaanipappi John Newton. Ennen todellista uskoontuloaan ja papinuraansa hän oli orjalaivan kapteeni, mutta katui syvästi entistä elämäänsä.

“I once was lost, but now am found, Was blind, but now I see,” kuuluvat laulun sanat. Fyysisesti Newton sokeutui vanhetessaan, mutta pitäytyi kannassaan, että todellisuudessa siinä oli käynyt päin vastoin.

Allmusic -tietokannan mukaan kappale on levytetty hurjat 1800 kertaa. YouTubesta se löytyy niin Elviksen, Michael Jacksonin, Steven Tylerin kuin Whitney Houstoninkin laulamana, tässä kuitenkin oopperalaulaja Jessye Normanin versio.

Wilberforce jatkoi taistelua oikeudenmukaisemman maailman puolesta aina vuoteen 1824, jolloin hän joutui terveyssyistä jättämään politiikan. Orjuudenvastaisen taistelun lopullinen läpimurto tapahtui Britti-imperiumin osalta 26.7.1833, kun orjuus saatiin vihdoin kiellettyä lailla.

William Wilberforce kuoli kolme päivää myöhemmin.