Anthony De Mellon luento 2/4

Mit√§ tarvitset n√§hd√§ksesi asiat uudessa valossa? Et tarvitse nuoruutta, voimaa, itsetuntoa etk√§ tahdonvoimaa, vaan vain halukkuutta ajatella asioita uudella tavalla. Halukkuutta n√§hd√§ jotain uutta… t√§m√§ on yleens√§ viimeinen asia mit√§ ihmiset tahtovat.

Ihmiset eivät halua nähdä asioita eri tavalla, kun ovat tähän asti nähneet.

Tästä syystä Jeesuksellakin oli niin paljon ongelmia hyvän sanomansa levittämisessä. Ei pelkästään siksi, että hänen uutisensa olivat hyviä Рihmisethän eivät halua kuulla hyviä uutisia Рvaan erityisesti siksi, että hänen sanomansa oli uusi.

(T√§ss√§ vaiheessa luennoitsija poikkeaa hiukan sivuraiteelle ja pyyt√§√§ kuulijoitaan olemaan kriittisi√§ h√§nen opetuksilleen. Buddhakin kielsi aikoinaan oppineita ja munkkeja hyv√§ksym√§st√§ h√§nen opetuksensa kunnioituksesta, ja kehoitti heit√§ k√§sittelem√§√§n h√§nen sanojaan kuin kultasepp√§ kultaa: hangaten, rapsuttaen, leikaten ja sulattaen. “Eli toisaalta avoimuus ja vastaanottavuus, mutta toisaalta my√∂s halu kyseenalaistaa, ja halu ajatella itse. Muuten ajaudumme henkiseen laiskuuteen.”)

Seuraavaksi Anthony De Mello testaa kuulijoidenda kyky√§ vastaanottaa uusia n√§k√∂kulmia kysym√§ll√§, k√§rsiv√§tk√∂ he. “Onko sinulla ongelmia? Onko ehk√§ niin, ettet nauti jokaisesta hetkest√§ el√§m√§ss√§si? Miten oli viimeisten kolmen tunnin aika: nautitko jokaisesta minuutista?”

“Jos vastaus on ei… jos vastaus on ett√§ k√§rsit, ett√§ sinulla on ongelmia, olet levoton… silloin sinussa on jotain vialla, pahasti vialla… olet unessa… olet kuollut!”

Ihmiset luulevat, että on luonnollista, että on ongelmia. Että on inhimillistä kärsiä. Mutta näin ei ole.

Ihminen voi tuntea kipua ja kärsiä siitä, mutta ihminen voi myös tuntea kipua ja olla kärsimättä siitä.

Eräältä suurelta mestarilta kysyttiin, mikä hänen elämässään on muuttunut sen jälkeen kun hän koki valaistumisen. Hän vastasi: Ennen valaistumista olin masentunut, ja valaistumisen jälkeenkin olen masentunut. Erona vain on, että nykyisin en anna masennukseni häiritä minua.

K√§rsimys on sit√§, ett√§ antaa masennuksen haitata, valistaa De Mello. “T√§t√§ tarkoitan k√§rsimyksell√§… k√§rsimys on sit√§, ett√§ antaa kivun, masennuksen ja huolten h√§irit√§ ja haitata.”

Kun t√§m√§n asian ymm√§rt√§√§, kun rukoilee t√§ll√§ tavalla… masennus tulee, huolet tulevat, mutta kun ennen vanhaan samaistuit niihin, nyt ne eiv√§t en√§√§ ole osa sinua. Ne ovat kuin pilvet taivaalla, jotka tulevat ja menev√§t.

Mistä kärsimys sitten tulee? Elämästä, sanovat ihmiset. Kiinalaisilla on sanonta, jonka mukaan maailmankaikkeudessa ei ole mitään julmempaa kuin luonto. Et pääse sitä karkuun.

Mutta kuitenkin, luonto ei ole se joka tekee vahingon, vaan vahingon tekee ihmisen oma sydän. Sieltä kärsimys tulee. Elämä ei ole julmaa sinulle, sinä otat sen julmasti.

Tehdäkseen asian selväksi Anthony De Mello kertoo afrikkalaisesta heimosta, jolla oli tapana tuomita jäsenensä kuolemaan karkoittamalla heidät. Heimosta karkoitetut kuolivat viikko karkoituksen jälkeen. Ei janoon eikä nälkään, ei minkään teloituksen vuoksi, vaan koska he tekivät itsemurhan.

“Jos meid√§t karkoitettaisiin tai hyl√§tt√§isiin, me tuskin tekisimme itsemurhaa. Mik√§ tappoi kyl√§l√§isen? H√§n itse. H√§nen tapansa n√§hd√§ rangaistus. Ei itse rangaistus.”

Anthony jatkaa julmilla itsemurhaesimerkeillään ja kertoo, että länsimaissa on aina silloin tällöin joku opiskelija, joka epäonnistuneen tentin jälkeen tappaa itseensä. Mikä hänet tappaa? Tenttikö? Ei, vaan hänen suhtautumisensa kyseiseen tenttiin.

Kun olette l√§hd√∂ss√§ piknikille ja sade yll√§tt√§√§… mik√§ aiheuttaa negatiivisen tunteen teiss√§? Sade, vai reaktionne sateeseen?

Tämä tulee yleensä suurena järkytyksenä ihmisille, jotka ovat rukoilleet vuosikymmeniä. Tässä piilee yksi rukouksen vaaroista: se saattaa estää sinua pääsemästä tulen luokse.

Tämän luento-osuuden lopussa Anthony De Mello testaa kuulijoitaan uudestaan pyytämällä heitä miettimään jonkun asian, joka häiritsee heitä parhaillaan, tai on häirinnyt heitä viime aikoina.

T√§m√§n j√§lkeen h√§n pyyt√§√§ kuulijoitaan ajattelemaan, ett√§ asian aiheuttama k√§rsimys ei tulekkaan ulkopuolelta, ei johdukkaan jostain tietyst√§ tapahtumata, ihmisest√§ tai asiasta… ei siit√§, ett√§ joku kuoli, ett√§ menetit ty√∂paikkasi, maineesi tai rahasi… vaan siit√§, miten reagoit kyseiseen tapahtumaan.

Jos joku toinen olisi ollut paikallasi, hän ei olisi vaivaantunut (disturbed). Sinä olet. Miten tämä on mahdollista?

(Jatkuu)

Leave a comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.