Published by admin on 01 Jou 2011

Kirkon Ulkomaanapu onnittelee eduskuntaa Suomen liittymisestä Ottawan sopimukseen

Teksti: Kirkon Ulkomaanapu
Kuva: Elizabeth Weller, some rights reserved

Kirkon Ulkomaanapu kiittää kansanedustajia tuoreesta päätöksestä allekirjoittaa jalkaväkimiinat kieltävä nk. Ottawan yleissopimus. Eduskunta päätti asiasta istunnossaan perjantaina 25.11.

Miinakielto on ollut Ulkomaanavun ja sen kumppaneiden pitkäaikainen tavoite. Ulkomaanapu on toiminut sopimuksen aikaansaamiseksi ja puoltanut sen hyväksymistä ja siihen liittyvää lakiesitystä. Suomen ja muiden maiden liittyminen sopimukseen vahvistaa sen maailmanlaajuista kattavuutta ja on merkittävä askel kohti yleismaailmallista jalkaväkimiinojen kieltoa.

Päätös Ottawan sopimukseen liittymisestä on johdonmukaista ulkopolitiikkaa. Suomen sitoumus sopimukseen liittymiseksi linjattiin jo vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa ja se on vahvistettu useasti tämän jälkeen.

– On hienoa, että päättäjät ottavat Suomen kansainväliset velvoitteet vakavasti. Globaalissa sopimuksessa on ensisijaisesti kyse kansainvälisestä vastuusta. Sopimuksen allekirjoittaminen ja toimeenpano on jo pelastanut ihmishenkiä. Nyt Suomi on osa tätä kehitystä, toteaa Ulkomaanavun vaikuttamistyön johtaja Aaro Rytkönen.

Oman työnsä kautta Ulkomaanavun työntekijät ovat nähneet jalkaväkimiinojen siviileille aiheuttamat ongelmat kehitysmaissa. Kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun ja vaikuttamistyön toimijana sekä ihmisoikeuksien keskeisyyttä korostavana järjestönä Ulkomaanapu korostaa, että jalkaväkimiinat ovat merkittävä este ihmisten taloudelliselle toimeentulolle ja kestävälle kehitykselle. Ne ovat humanitaarinen ongelma, uhka inhimilliselle turvallisuudelle ja ihmisoikeuksille. Ulkomaanapu muistuttaakin, että sopimuksella on merkittävä ihmishenkiä säästävä vaikutus.

Ulkomaanapu on toteuttanut ulkoministeriön tuella humanitaarisen miinatoiminnan hankkeita 1990-luvun lopulta lähtien Angolassa, Kambodzhassa sekä Kongon demokraattisessa tasavallassa. Ulkomaanapu kiinnittää erityistä huomiota naisten tukemiseen hankkeissaan – esimerkiksi Kambodzhan projektin työntekijöistä kolmannes on naisia. Ulkomaanapu kehittää aktiivisesti humanitaarista miinatoimintaansa ja toivoo, että ulkoministeriön tuki jatkuu tulevaisuudessakin.

Ulkomaanapu toimii aktiivisesti useilla haurailla alueilla eri puolilla maailmaa. Ulkomaanavulla on kattava kokemus toiminnasta akuuteissa kriiseissä sekä konfliktien jälkeisissä tilanteissa. Yhteiskuntien vakauttaminen ja jälleenrakennus sekä pitkäaikainen kehitysyhteistyö ja rauhanprosesseihin osallistuminen ovat Kirkon Ulkomaanavun keskeisiä osaamisalueita.

Sopimuksen on ratifioinut ennen Suomea 158 valtiota, niiden joukossa maailman uusin valtio, Etelä-Sudan. Suomi on siten 159. jalkaväkimiinat kieltävä valtio.

Lisätietoja

Jussi Ojala, rauhantyön asiantuntija, Kirkon Ulkomaanapu p. 050 352 6536
Aaro Rytkönen
, vaikuttamistyön johtaja, Kirkon Ulkomaanapu, p. 050 301 8479

Published by admin on 13 Tou 2008

Vetoomus globaalin turvallisuuden edistämiseksi

VALTIONEUVOSTOLLE

edisto_019.jpg
Millaisen maailman annamme lapsillemme? Kuva: tv.

Allamainitut ympäristö-, kehitysyhteistyö- ja rauhanjärjestöt vetoavat Suomen hallitukseen globaalin turvallisuuden edistämiseksi ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

Ilmastonmuutos aiheuttaa ihmiskunnalle vakavan ja tunnustetun haasteen ja on siten keskeinen turvallisuusuhka. Ilmastonmuutoksen torjunta on nostettava keskeiseen asemaan myös turvallisuuspoliittisessa päätöksenteossa ja valinnoissa. Ilmaston lämpeneminen uhkaa ajaa neljänneksen kaikista maapallon lajeista sukupuuttoon. Ilmastokriisi pahentaa vesi- ja ruokapulaa miljardien ihmisten osalta sekä levittää tuholaistauteja ja ajaa sadat miljoonat ihmiset ympäristöpakolaisiksi. Päästöleikkaukset ovat välttämättömiä kohtalokkaan lämpötilannousun estämiseksi ja edellyttävät muutoksia kaikilla elämänalueilla ja kulutustottumuksissa. Uusiutuvia energiamuotoja on kehitettävä ja otettava laajamittaiseen käyttöön.

Kehitysmaat tulevat kärsimään eniten ilmastonmuutoksesta, vaikka niillä on vähiten mahdollisuuksia siihen vaikuttamiseen ja sopeutumiseen. Tilanne on useilla alueilla jo katastrofaalinen. Puhtaan veden ja ravinnon puute ja sosiaaliset ongelmat, suurimpana köyhyys, aiheuttavat jatkuvan, jokapäiväisen eloonjäämistaistelun sadoille miljoonille. Köyhyys kiihdyttää samalla ympäristön tuhoutumista.

YK:n vuosituhatohjelma on vakava yritys katkaista köyhyyden kierre kehitysmaissa ja puolittaa se vuoteen 2015 mennessä. Ohjelmassa on huomioitu oleelliset ja välittömät tärkeät toimenpiteet. Toteuttaminen on kuitenkin vain osittain onnistunut ja monissa kohdin viivästynyt rahoitusten puuttumiseen. Asetettua avustustavoitetta, 0.7 % kansantulosta, ei ole saavutettu, eivätkä uudet innovatiiviset rahoitusmahdollisuudet ole vielä saaneet laajempaa tukea toteutumiselleen.

Asevarustelu- ja sotilaalliset harjoitusmenot jatkavat nousuaan ilman, että niiden aiheuttamat päästöt, pienimmilläänkin 5 % kasvihuonekaasuista, olisivat tulleet kriittiseen tarkasteluun. Kuitenkin ne edustavat myös turhinta ja kuluttavinta osuutta ehtyvien luonnonvarojen käytöstä. Vuosituhatohjelman rahoitus voitaisiin kattaa vähentämällä vuosittaisista varustelumenoista n. 12 %. Aseidenvienti, jonka kohteina usein on juuri köyhiä kehitysmaita, vaatii ehdottomat rajoitukset.

Suomen osalta globaalinen vastuu toteutuu puutteellisesti. Suomi voi olla uskottava esityksissään EU:n ja YK:n foorumeilla vasta, kun se itse huomioi turvallisuuden ja ilmastonmuutoksen omassa maassaan. On aiheellista siirtyä perinteisestä sotilaallisesta puolustuksesta yhä enemmän kriisinhallintaan ja ohjata kehitysapuun sekä YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamiseen lisää voimavaroja. Suomella on erityiset mahdollisuudet kehitysyhteistyöhankkeissaan edistää voimakkaammin esim. ekoteknologiaa, metsityksiä, tautien torjuntaa, naisten ja lasten tarpeiden huomioonottamista, koulutusta sekä lisätä niissä myös kansalaisjärjestöjen osuutta. Suomen on tuettava aloitetta perustaa YK:n uusiutuvan energian organisaatio IRENA. Yhtenä käytännön esimerkkinä Suomen tulisi vaikuttaa lentoliikenteessä kerosiiniveron kantamiseksi katastrofialueiden avustamiseen.

Vetoamme Suomen hallitukseen globaalin turvallisuuden edistämiseksi.

Helsingissä, 12.5.2008:

Ekometsätalouden Liitto ry
Riitta Wahlström

Kasvattajat rauhan puolesta ry
Johanna Lampinen

Lääkärin sosiaalinen vastuu ry
Kati Juva

Pand, Taiteilijat rauhan puolesta ry
Mia Waire

Psykologien sosiaalinen vastuu ry
Sirkku Kivistö

Suomen Luonnonsuojeluliitto ry
Risto Sulkava

Suomen Kristillinen Rauhanliike ry
Risto Pontela

Suomen Rauhanpuolustajat ry
Teemu Matinpuro

Tekniikka elämää palvelemaan ry
Tuija Vihavainen

Ympäristö ja kehitys ry
Risto Isomäki