Suomen Kristillinen Rauhanliike

Suomen Ekumeeninen Neuvosto hakee

PROJEKTISIHTEERIÄ

Projektisihteeri hoitaa Kirkkojen kansainvälinen vastuuviikko -projektin tehtäviä: teemaan perehtyminen, viestintä, tapahtumien koordinointi ym.

Toimi on osa-aikainen (60%), palkka: 1 650 e/kk Toimeen valittavalla tulee olla hyvä ekumeenisen toiminnan tuntemus sekä perehtyneisyys kansainvälisen vastuun kysymyksiin.

Toimeen valittavalta edellytetään kokemusta hallinnollisista tehtävistä ja järjestötoiminnasta. Hänen on oltava kristillisen kirkon jäsen. Lisäksi edellytetään täydellistä toisen kotimaisen kielen taitoa ja erinomaista taitoa toisessa kotimaisessa kielessä ja englannissa.

Toimi täytetään vuodeksi alkaen 1.3.2009. Suomen Ekumeenisen Neuvoston hallitukselle osoitetut hakemukset tulee olla perillä viimeistään 2.2.2009 klo 16. Osoite: PL 185, 00161 Helsinki tai sen@ekumenia.fi.

Lisätietoja antaa: pääsihteeri Heikki Huttunen
heikki.huttunen@ekumenia.fi (09) 180 2370; 040 741 8792

Mikä on Vastuuviikko?

Kirkkojen kansainvälinen vastuuviikko, tuttavallisesti Ekumeeninen vastuuviikko, on Suomen kirkkojen yhteinen kansainvälisen vastuun ja vaikuttamisen viikko.

Vastuuviikkoa vietettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1978. Tiedostava kolmikymppinen on historiansa aikana ehtinyt pitää meteliä monenlaisista epäkohdista aina maailman nälästä pakolaiskysymyksiin. Vuosina 2008-2009 Vastuuviikon teema on Ihmiskauppa – nykyajan orjuutta.

Vastuuviikon tarkoitus on ollut läpi sen historian saada ihmiset pohtimaan, kyselemään ja arvioimaan omaa elämäntapaansa suhteessa maailman tilaan. Ihmisiä on myös haastettu vaikuttamaan: vetoomukset, postikorttikampanjat ja boikotit ovat olleet konkreettisia viestejä päättäjille. Vastuuviikko ei ole keräys, vaikka moni tärkeä työmuoto toki rahaa tarvitseekin. Vielä kipeämmin tarvitaan kuitenkin sellaisia rakenteita, jotka mahdollistavat oikeudenmukaisuuden toteutumisen.

Seurakunnilla on keskeinen rooli siinä, kuinka Vastuuviikko näkyy ja kuuluu ruohonjuuritasolla. Vuosien varrella seurakunnissa on toteutettu isoja ja pieniä Vastuuviikon tapahtumia ja tilaisuuksia: Reilun kaupan maistatuksia, rukoushetkiä, mielenosoituksia, paneelikeskusteluja? Hyvän asian puolesta tempaisemisessa vain mielikuvitus on rajana!

Lisätietoja: www.vastuuviikko.fi

VALTIONEUVOSTOLLE

Millaisen maailman annamme lapsillemme? Kuva: tv.

Allamainitut ympäristö-, kehitysyhteistyö- ja rauhanjärjestöt vetoavat Suomen hallitukseen globaalin turvallisuuden edistämiseksi ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

Ilmastonmuutos aiheuttaa ihmiskunnalle vakavan ja tunnustetun haasteen ja on siten keskeinen turvallisuusuhka. Ilmastonmuutoksen torjunta on nostettava keskeiseen asemaan myös turvallisuuspoliittisessa päätöksenteossa ja valinnoissa. Ilmaston lämpeneminen uhkaa ajaa neljänneksen kaikista maapallon lajeista sukupuuttoon. Ilmastokriisi pahentaa vesi- ja ruokapulaa miljardien ihmisten osalta sekä levittää tuholaistauteja ja ajaa sadat miljoonat ihmiset ympäristöpakolaisiksi. Päästöleikkaukset ovat välttämättömiä kohtalokkaan lämpötilannousun estämiseksi ja edellyttävät muutoksia kaikilla elämänalueilla ja kulutustottumuksissa. Uusiutuvia energiamuotoja on kehitettävä ja otettava laajamittaiseen käyttöön.

Kehitysmaat tulevat kärsimään eniten ilmastonmuutoksesta, vaikka niillä on vähiten mahdollisuuksia siihen vaikuttamiseen ja sopeutumiseen. Tilanne on useilla alueilla jo katastrofaalinen. Puhtaan veden ja ravinnon puute ja sosiaaliset ongelmat, suurimpana köyhyys, aiheuttavat jatkuvan, jokapäiväisen eloonjäämistaistelun sadoille miljoonille. Köyhyys kiihdyttää samalla ympäristön tuhoutumista.

YK:n vuosituhatohjelma on vakava yritys katkaista köyhyyden kierre kehitysmaissa ja puolittaa se vuoteen 2015 mennessä. Ohjelmassa on huomioitu oleelliset ja välittömät tärkeät toimenpiteet. Toteuttaminen on kuitenkin vain osittain onnistunut ja monissa kohdin viivästynyt rahoitusten puuttumiseen. Asetettua avustustavoitetta, 0.7 % kansantulosta, ei ole saavutettu, eivätkä uudet innovatiiviset rahoitusmahdollisuudet ole vielä saaneet laajempaa tukea toteutumiselleen.

Asevarustelu- ja sotilaalliset harjoitusmenot jatkavat nousuaan ilman, että niiden aiheuttamat päästöt, pienimmilläänkin 5 % kasvihuonekaasuista, olisivat tulleet kriittiseen tarkasteluun. Kuitenkin ne edustavat myös turhinta ja kuluttavinta osuutta ehtyvien luonnonvarojen käytöstä. Vuosituhatohjelman rahoitus voitaisiin kattaa vähentämällä vuosittaisista varustelumenoista n. 12 %. Aseidenvienti, jonka kohteina usein on juuri köyhiä kehitysmaita, vaatii ehdottomat rajoitukset.

Suomen osalta globaalinen vastuu toteutuu puutteellisesti. Suomi voi olla uskottava esityksissään EU:n ja YK:n foorumeilla vasta, kun se itse huomioi turvallisuuden ja ilmastonmuutoksen omassa maassaan. On aiheellista siirtyä perinteisestä sotilaallisesta puolustuksesta yhä enemmän kriisinhallintaan ja ohjata kehitysapuun sekä YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamiseen lisää voimavaroja. Suomella on erityiset mahdollisuudet kehitysyhteistyöhankkeissaan edistää voimakkaammin esim. ekoteknologiaa, metsityksiä, tautien torjuntaa, naisten ja lasten tarpeiden huomioonottamista, koulutusta sekä lisätä niissä myös kansalaisjärjestöjen osuutta. Suomen on tuettava aloitetta perustaa YK:n uusiutuvan energian organisaatio IRENA. Yhtenä käytännön esimerkkinä Suomen tulisi vaikuttaa lentoliikenteessä kerosiiniveron kantamiseksi katastrofialueiden avustamiseen.

Vetoamme Suomen hallitukseen globaalin turvallisuuden edistämiseksi.

Helsingissä, 12.5.2008:

Ekometsätalouden Liitto ry
Riitta Wahlström

Kasvattajat rauhan puolesta ry
Johanna Lampinen

Lääkärin sosiaalinen vastuu ry
Kati Juva

Pand, Taiteilijat rauhan puolesta ry
Mia Waire

Psykologien sosiaalinen vastuu ry
Sirkku Kivistö

Suomen Luonnonsuojeluliitto ry
Risto Sulkava

Suomen Kristillinen Rauhanliike ry
Risto Pontela

Suomen Rauhanpuolustajat ry
Teemu Matinpuro

Tekniikka elämää palvelemaan ry
Tuija Vihavainen

Ympäristö ja kehitys ry
Risto Isomäki

Suomen kristillinen rauhanliike – Finlands kristliga fredsrörelse r.y. on myöntänyt vuoden 2004 rauhanpalkintonsa valtioneuvos Harri Holkerille hänen monipuolisesta toiminnastaan rauhanneuvottelijana ja Yhdistyneiden kansakuntien aseman vahvistajana.

Valtioneuvos Holkeri osallistui rauhanneuvotteluihin 1995-1998 Pohjois-Irlannissa, josta hän toi humanitaarisen rauhanviestin ekumeeniseen joulurauhanjulistukseen Turkuun 1998. Holkeri oli YK:n 55. yleisistunnon puheenjohtaja 2000-2001 ja toimii parhaillaan Kosovon YK-hallinnon johtajana.

Harri Holkeri on voimakkaasti puhunut myös kehitysyhteistyön puolesta. Hänen johtamansa työryhmä loi keväällä 2003 suuntaviivat siitä, miten Suomen kehitysyhteistyömäärärahat voidaan nostaa YK:n suosittamaan 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta.

Valtioneuvos Harri Holkeri on omalla toiminnallaan osoittanut itse vahvasti sitoutuneensa YK:n 55. yleiskokouksen antamaan vuosituhatjulistukseen, jonka keskeiseksi haasteeksi hän on maininnut muun muassa köyhyyden puolittamisen vuoteen 2015 mennessä.

Yhdistyneet kansakunnat on ainoa todella globaali ja edustuksellinen maailmanelin. Se on ainoa paikka, jossa kaikki maat, pienet ja suuret, voivat tavata tasaveroisina ratkaistakseen maailmamme valtavia ongelmia. Meidän on työskenneltävä yhdessä, sillä vain yhdessä voimme hävittää köyhyyden, taistella aidsia vastaan, edistää ihmisoikeuksia, suojella ympäristöä, estää konflikteja ja tarttua tulevaisuuden haasteisiin.

(KT)