Teksti: Kirkon Ulkomaanapu
Kuva: Elizabeth Weller, some rights reserved

Kirkon Ulkomaanapu kiittää kansanedustajia tuoreesta päätöksestä allekirjoittaa jalkaväkimiinat kieltävä nk. Ottawan yleissopimus. Eduskunta päätti asiasta istunnossaan perjantaina 25.11.

Miinakielto on ollut Ulkomaanavun ja sen kumppaneiden pitkäaikainen tavoite. Ulkomaanapu on toiminut sopimuksen aikaansaamiseksi ja puoltanut sen hyväksymistä ja siihen liittyvää lakiesitystä. Suomen ja muiden maiden liittyminen sopimukseen vahvistaa sen maailmanlaajuista kattavuutta ja on merkittävä askel kohti yleismaailmallista jalkaväkimiinojen kieltoa.

Päätös Ottawan sopimukseen liittymisestä on johdonmukaista ulkopolitiikkaa. Suomen sitoumus sopimukseen liittymiseksi linjattiin jo vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa ja se on vahvistettu useasti tämän jälkeen.

– On hienoa, että päättäjät ottavat Suomen kansainväliset velvoitteet vakavasti. Globaalissa sopimuksessa on ensisijaisesti kyse kansainvälisestä vastuusta. Sopimuksen allekirjoittaminen ja toimeenpano on jo pelastanut ihmishenkiä. Nyt Suomi on osa tätä kehitystä, toteaa Ulkomaanavun vaikuttamistyön johtaja Aaro Rytkönen.

Oman työnsä kautta Ulkomaanavun työntekijät ovat nähneet jalkaväkimiinojen siviileille aiheuttamat ongelmat kehitysmaissa. Kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun ja vaikuttamistyön toimijana sekä ihmisoikeuksien keskeisyyttä korostavana järjestönä Ulkomaanapu korostaa, että jalkaväkimiinat ovat merkittävä este ihmisten taloudelliselle toimeentulolle ja kestävälle kehitykselle. Ne ovat humanitaarinen ongelma, uhka inhimilliselle turvallisuudelle ja ihmisoikeuksille. Ulkomaanapu muistuttaakin, että sopimuksella on merkittävä ihmishenkiä säästävä vaikutus.

Ulkomaanapu on toteuttanut ulkoministeriön tuella humanitaarisen miinatoiminnan hankkeita 1990-luvun lopulta lähtien Angolassa, Kambodzhassa sekä Kongon demokraattisessa tasavallassa. Ulkomaanapu kiinnittää erityistä huomiota naisten tukemiseen hankkeissaan – esimerkiksi Kambodzhan projektin työntekijöistä kolmannes on naisia. Ulkomaanapu kehittää aktiivisesti humanitaarista miinatoimintaansa ja toivoo, että ulkoministeriön tuki jatkuu tulevaisuudessakin.

Ulkomaanapu toimii aktiivisesti useilla haurailla alueilla eri puolilla maailmaa. Ulkomaanavulla on kattava kokemus toiminnasta akuuteissa kriiseissä sekä konfliktien jälkeisissä tilanteissa. Yhteiskuntien vakauttaminen ja jälleenrakennus sekä pitkäaikainen kehitysyhteistyö ja rauhanprosesseihin osallistuminen ovat Kirkon Ulkomaanavun keskeisiä osaamisalueita.

Sopimuksen on ratifioinut ennen Suomea 158 valtiota, niiden joukossa maailman uusin valtio, Etelä-Sudan. Suomi on siten 159. jalkaväkimiinat kieltävä valtio.

Lisätietoja

Jussi Ojala, rauhantyön asiantuntija, Kirkon Ulkomaanapu p. 050 352 6536
Aaro Rytkönen, vaikuttamistyön johtaja, Kirkon Ulkomaanapu, p. 050 301 8479

Nuorten Keskus juhlii Nuiskun 30- vuotisikää

Ensimmäinen nuorten ihmissuhdetaitojen Nuisku-kurssi pidettiin Suomessa vuonna 1981. Vuosien aikana pian 30 000 suomalaista nuorta on osallistunut kurssille, jossa tutustutaan tunteisiin, välitetään myönteisiä ja ongelmaan tarttuvia minäviestejä, ratkaistaan ristiriitoja rakentavasti ja mietitään erilaisuuden kohtaamista. Nuorten Keskus ry. vastaa Suomessa Nuisku-kurssien järjestämisestä.

“Nuisku-kurssi antoi uusia näkökulmia ja myös välineitä kommunikointiin. Sitä helposti viestii samoilla vanhoilla kaavoilla. Vastavuoroisella kohtaamisella oppii tuntemaan ystävänkin paremman,” kertoo opiskelija Liisa Wickström. Hän osallistui Nuisku-kurssille muutama vuosi sitten Oulusta.

“Yksilöllisyyttä korostavana aikana tarvitaan kuuntelun ja neuvottelun taitoja. Nuoret itse pitävät näitä tulevaisuuden pääomana. Nuoret peräänkuuluttavat tunne -ja vuorovaikutustaitoja esimerkiksi kouluterveyskyselyissä”, sanoo Nuorten Keskuksen vt. koulutussuunittelija Minna Mannert. Nuisku-kursseja järjestetään esimerkiksi seurakunnissa isoskoulutuksen osana ja kouluissa valinnaisaineena. Lähes 1300 kasvatusalan ammattilaista on käynyt Nuisku-ohjaajakoulutuksen viimeisen 15 vuoden aikana.

“Nuiskun antamat välineet rakentavat tarvittavaa yhteisöllisyyttä. Vuorovaikutustaidoilla tullaan kuulluksi ja saadaan heikompi myös voimaantumaan”, sanoo kouluttaja ja tutkija Markus Talvio. Toimiva ihmissuhde muodostuu toisen ihmisen hyväksymisestä. Hyväksytyksi tuleminen on terapeuttista, koska se muun muassa tukee kehitystä ja rohkaisee itsenäisyyteen. Talvio näkeekin, että vuorovaikutustaitojen osaaminen voi ennaltaehkäistä niin omien kuin lähimäisten ongelmien kasaantumista.

“Kurssilla ohjataan nimeämään tunteita. Esimerkisi nuori, joka on tottunut ilmaisemaan mielipahaansa lyömällä, pystyykin nyt kertomaan sanoin tuntemuksensa. Vuorovaikutustaidoilla päästään syrjäytymisen kehältä selviytymisen kehälle”, toteaa Vantaankosken seurakunnan erityisnuorisotyöntekijä Mano Laukkarinen. Nuiskun juhlavuoden kunniaksi ilmestyy Laukkarisen tarinoista tehty vuorovaikutuksen kirja erityisnuorille. Kirjan Nuisku ja Tuisku Vuorovaikutuksen maassa julkaisee Gordonin toimivat ihmisuhteet ry. Nuisku-kurssi on osa Thomas Gordonin kehittämää kansainvälistä koulutusjärjestelmää, johon kuuluvat myös Toimiva vuorovaikutus- ja Toimiva perhe- sekä Toimiva koulu -kurssit. Kursseja on myös Suomessa käännetty muille kielille. Nuiskun materiaali ilmestyi ruotsiksi vuonna 2002 ja Toimiva perheen vuonna 2005. Nuiskun ensimmäinen venäjänkielinen versio on vuodelta 2006.

Suomessa vierailee toukokuun ensimmäisellä viikolla yhdysvaltalainen vuorovaikutustaitojen asiantuntija Stephen Emmons. Emmons koulutti ensimmäiset suomenkieliset Nuisku-ohjaajat 30 vuotta sitten. Hänen mielestään nykyinen jakautunut ilmapiiri haastaa rakentamaan kestäviä ihmissuhteita, jotka pohjautuvat molemminpuolisesta luottamuksesta ja erilaisuuden hyväksymisestä. Tekstailu, tweettaus ja hymiöiden käyttäminen tunteiden ilmaisemisessa ei ole riittävää.

“Teknologia ei korvaa kahden keskustelijan välistä kädenpuristusta, lapsen ja vanhemman halausta eikä rakastavaisten suudelmaa”, muistuttaa mies. Hän puhuu mobiiliajan kommunikoinnin haasteista keskiviikkona 4.5. Kirkkohallituksen juhlasalissa klo 14-16 (os. Satamakatu 9, Helsinki). Nuorten Keskus on valtakunnallinen, kristillinen nuorisotyön palvelujärjestö.

Lisätietoa:
vt. koulutussuunittelija Minna Mannert
sähköpostiyhteys: minna.mannert@nuortenkeskus.fi
puhelin: 0400105072

Stephen Emmonsin ym. haastattelupyynnöt:
Heidi Rautionmaa
sähköpostiyhteys: heidi.rautionmaa@gmail.com
puhelin: 0440412 189
Stephen Emmons on Suomessa 2. – 9.5.2011.

Piispa Munib Younan puhumassa Loviisan rauhanfoorumissa 7.8.2010. Kuva: tv.

Arkkipiispa Kari Mäkinen on myöntänyt Jordanian ja Pyhän maan evankelisluterilaisen kirkon piispalle Munib A. Younanille Pyhän Henrikin ristin. Arkkipiispa Mäkinen luovutti ristin tänään 5. huhtikuuta Jerusalemissa järjestetyssä tilaisuudessa.

Piispa Munib A. Younan sai tunnustuksen ansioistaan luterilaisen kommuunion rakentajana sekä kirkkojen välisen ekumenian ja uskontojen vuoropuhelun edistäjänä.

Piispa Younan on toiminut aktiivisesti kirkonjohtajien ja uskontojohtajien työyhteydessä Jerusalemissa, Lähi-Idän kirkkojen neuvostossa ja Luterilaisessa maailmanliitossa. Hänet tunnetaan sovinnon ja yhteyksien rakentajana kirkkojen, uskontojen ja Lähi-idän kansojen välillä.

Jerusalemissa pakolaisperheeseen 1950 syntynyt Munib A. Younan valmistui diakoniksi Järvenpään Luther-opistosta 1972 ja teologian maisteriksi Helsingin yliopistosta 1976. Papiksi hänet vihittiin Jerusalemissa 1976 ja kirkkonsa piispaksi 1998. Luterilaisen maailmanliiton presidentiksi piispa Younan valittiin 2010.

Ensimmäiset Pyhän Henrikin ristit jaettiin 2007 arkkipiispa John Vikströmille ja professori Tuomo Mannermaalle. Pyhän Henrikin ristin ovat sittemmin saaneet presidentti Martti Ahtisaari, rovasti Paul Saar, arkkipiispa Leo, teol.tri Risto Lehtonen, piispa Tomas Shivute ja piispa Leino Hassinen.

Suomen kristillisen rauhanliikkeen myöntämän rauhanpalkinnon piispa Munib Younan sai 2001. Munib Younan oli pääpuhujana Loviisan rauhanfoorumissa elokuussa 2010.

Presidentti Halonen puhumassa YK:n päämajassa 24.9.2009. Kuva (cc): UN Photo/Erin Siegal.

Vuoden 2010 Kultainen sääntö – palkinto on myönnetty tasavallan presidentti Tarja Haloselle. Presidentti on edistänyt ansiokkaasti kulttuurien ja uskontojen välistä vuoropuhelua niin Suomessa kuin kansainvälisesti.

Presidentti Halonen kutsui ns. Aabrahamin uskontojen johtajat koolle syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen. Presidentin aloitteesta Suomen uskontojen johtajat ovat tavanneet säännöllisesti vuodesta 2001 lähtien.

Tarja Halonen on lisäksi muun muassa antanut tukensa Sivilisaatioiden Allianssin työlle. Tämän Espanjan ja Turkin hallitustasolta lähteneen dialogihankkeen kaksi päätavoitetta on parantaa länsimaiden ja muslimimaailman suhteita ja vahvistaa monenkeskistä kansainvälistä järjestelmää.

“Presidentti Tarja Halonen on tuonut puheissaan esille gender-kysymyksiä ja näin hän on muistuttanut maailman johtajia naisten aseman huomioimisen tärkeydestä dialogiprosesseissa,” kiittää Suomen uskontodialogi-verkoston koordinoija Heidi Rautionmaa. Hänen mielestään naisten roolin näkeminen on myös arvostus ruohonjuuritason toiminnalle.

Naiset tekevät eri puolilla maailmaa valtavasti työtä yhteisöissään kaikkien hyväksi. Rautionmaa jatkaa, että mikäli todella haluamme rakentaa hyvää sosiaalista rinnakkaiseloa monikulttuurisessa maailmassamme, niin ruohonjuuritason uskontodialogitoimintaa on laajasti tuettava.

Kultainen sääntö – palkinnon antoi Suomen uskontodialogi-verkosto, johon kuuluvat URI:n Helsingin Uskontojen Foorumi, Religions for Peace Suomen naisverkosto, Kaupunki yhteisönä ry. sekä kansainvälinen toimija Uskot ilman rajoja ry. Verkosto on kumppanuudessa Maailman Uskontojen Parlamentin kanssa, joka on nimennyt Helsingin yhdeksi Parlamentin Rauhan kaupungiksi.

Viime vuonna Kultainen sääntö- palkinnolla palkittu emeritus professori Reijo E. Heinonen näkee, että palkinto on yhtenä pisarana meressä herättämässä globaalia eettistä tietoisuutta.

Palkinto myönnetään uskontodialogiviikolla, YK:n kansainvälisenä rauhanpäivänä 21.9.. Rauhanpäivän ajaksi toivotaan kaikkien sotien ja konfliktien taukoavan ja kansalaisia kehotetaan työskentelemään rauhan ja oikeudenmukaisuuden puolesta. Kultainen sääntö, josta palkinto on saanut nimensä, kutsuu ihmisiä kohtelemaan toinen toisiaan niin kuin he toivoisivat itseään kohdeltavan.

Lisätietoa palkinnosta:

Suomen uskontodialogi- verkoston puolesta
Heidi Rautionmaa
heidi.rautionmaa@gmail.com
044 0412 189

* * *

Priset Den gyllene regeln till president Tarja Halonen

Priset Den gyllene regeln för år 2010 har givits till republikens president Tarja Halonen. Presidenten har på ett förtjänstfullt sätt verkat för en dialog mellan kulturer och religioner såväl i Finland som internationellt.

Tarja Halonen sammankallade ledarna för de såkallade Abrahams religioner efter terrordåden den 11 september. Som en följd av presidentens initiativ har religiösa ledare träffats regelbundet sedan år 2001.

Tarja Halonen har bl.a. också gett ett starkt stöd till det arbete som Civilisationernas Allians gör. Detta dialogprojekt som startades av Spanien och Turkiet på regeringsnivå har två huvudmål. Å ena sidan vill man förbättra förhållandet mellan västländerna och den muslimska världen, å andra sidan vill man förstärka ett pluralistiskt internationellt system.

“President Tarja Halonen har i sina tal fört fram frågor relaterade till kön och på detta sätt påminnt världens ledare om vikten att beakta kvinnans ställning i dialogprocessen”, tackar Heidi Rautionmaa, koordinator för nätverket för religionsdialog. Hon ser, att uppfatta kvinnans roll är också ett betydande stöd för arbetet på gräsrotsnivå.

Kvinnorna utför i sina kretsar, internationellt, ett ytterst viktigt arbete för alla. Rautionmaa konstaterar att om vi verkligen vill utveckla ett välfungerande multikulturellt samhälle så måste samhället stöda gräsrotverksamheten på detta område.

Priset Den gyllene regeln gavs av Nätverket för religionsdialog i Finland till vilket hör United Religions Initiative (URI) Forum för religioner i Helsingfors, Religions for Peace Suomen naisverkosto, Kaupunki yhteisöna ry. samt den internationella Tro utan gränser. Nätverket sammarbetar med Parlamentet för världens religioner som har utsett Helsingfors till en av sina fredsstäder.

Professor Emeritus Reijo E. Heinonen som fick priset år 2009 konstaterar att priset Den gyllene regeln som en liten doppe i ett stort hav bidrar till att väcka en global etisk medvetenhet.

Priset ges under veckan för religionsdialog på FN:s internationella fredsdag den 21.9 . Det är meningen att alla krig och konflikter skall stoppas under fredsdagen och medborgarna uppmanas arbeta för fred och rättvisa. Den gyllene regeln som har gett priset dess namn kallar människorna att behandla andra människor som de själva skulle vilja bli behandlade av dem.

Kontaktuppgifter:

Lars Silén
koordinator för
United Religions Initiative (URI) Forum för religioner i Helsingfors
lars.silen@kolumbus.fi
0407351628

Teksti: Kirkon tiedotuskeskus 15.4.2010.
Kuva (cc): mnadi

Egyptin islamilaiset johtajat ovat sitoutuneet tukemaan maltillista islamia ja käymään uskontojen välistä vuoropuhelua. Islamin ja kirkkojen johtajat toivovat dialogin ulottuvan myös egyptiläisten arkeen. Uskonnolliset jännitteet liittyvät usein myös taloudellisiin intresseihin.

Luterilaisen kirkon arkkipiispa Jukka Paarma ja ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo tapasivat Kairossa Egyptin ja sunnilaisen maailman merkittävät uskonnolliset johtajat AlAzharin suursheikki ElTaybin ja suurmufti Ali Gomaan sekä Aleksandrian ortodoksisen patriarkka Theodoros II:n ja koptikirkon johtajan paavi Shenouda III:n. Uskontojen johtajien tapaamiset Kairossa liittyivät arkkipiispa Paarman ja arkkipiispa Leon yhteiseen pyhiinvaellukseen Siinailla sijaitsevaan, 300-luvulta peräisin olevaan Pyhän Katriinan luostariin. Luostarista arkkipiispat nousivat 2 300 metriä korkean Hooreb-vuoren huipulle, missä Mooses sai Jumalalta lain taulut.

Arkkipiispat liittyivät niiden 350 000 pyhiinvaeltajan joukkoon, jotka vuosittain vierailevat Pyhän Katariinan luostarissa. Luostari on tunnettu sen alueella olevasta palavasta pensaasta ja Pyhän Katariina Aleksandrialaisen reliikeistä.

Aikaisemmin arkkipiispat ovat tehneet yhdessä pyhiinvaelluksia muun muassa Istanbuliin, Roomaan ja Moskovaan. Tämänkertainen pyhiinvaellus tapahtui Siinain arkkipiispa Damianoksen kutsusta.

"Ellei kirkolla ole ristiä kannettavanaan, se ei ole kristillinen kirkko"

Egyptin islamilaisessa tasavallassa islam on valtionuskonnon asemassa. Islamin sisäiset jännitteet ovat saaneet sunnijohtajat korostamaan islamin rakentavaa roolia yhteiskunnassa. Samoin he kannustavat osallistumaan laajaan uskontojen väliseen vuoropuheluun.

Aleksandrian patriarkka Theodoros II korosti ortodoksisten seurakuntien ja luostarien toimintavapautta, vaikka lähetystyö ja siirtyminen islamista kristinuskoon eivät Egyptissä olekaan sallittuja. Sen sijaan hän iloitsi ortodoksisesta lähetyöstä muualla Afrikassa. Hän kiitti erityisesti Suomen ortodoksista kirkkoa tuesta Keniassa tehtävälle lähetystyölle.

Arkkipiispa Leon johdolla vieraat ja isännät viettivät rukoushetken vuonna 2004 helikopterionnettomuudessa kuolleen Aleksandrian patriarkka Petroksen haudalla.

Koptikristittyjen jo 86-vuotias johtaja paavi Shenouda III ilmaisi kirkkonsa tilanteen sanomalla, että jos kirkolla ei ole vastassaan vaikeuksia ja ristiä kannettavanaan, se ei ole kristillinen kirkko.

Arkkipiispat tutustuivat koptikirkon Pyhän Simonin luolaluostariin ja toimintakeskukseen kaupunginosassa, joka on rakennettu jätevuoren päälle. Isä Sameanin johtama luostari palvelee alueen asukkaita, erityisesti lapsia ja nuoria, joiden parissa tehtävään työhön koptikirkko erityisesti panostaa.

Koptilaisen kansalaisjärjestö APE:n pääasiassa vapaaehtoisvoimin ylläpitämä toimintakeskus on myös Suomen valtion kehitysyhteistyökohde. 

Koptikristittyjä 70-miljoonaisessa Egyptissä arvioidaan olevan 12 miljoonaa, ortodokseja puolestaan muutama miljoona.

Arkkipiispojen pyhiinvaellusseurueeseen ja uskontojohtajien tapaamisiin osallistuivat myös Suomen Egyptin suurlähettiläs Roberto Tanzi-Albi ja Suomen ekumeenisen neuvoston pääsihteeri Heikki Huttunen.  Suursheikki ElTayb kutsuttiin vierailun yhteydessä tutustumaan Suomen uskontotilanteeseen.(SEN/KT)  

Kuva julkaisuvapaa. Kuvaaja: Anne Heinonen

Seuraavan uutisen julkaisi Suomen Pakolaisapu 8.3.2010:

Suomen Pakolaisavun hallitus on valinnut Vuoden pakolaisnaiseksi afganistanilaissyntyisen Nasima Razmyarin.

Kannustuspalkinto myönnettiin tänä vuonna pakolaisnaiselle, joka on ansioitunut tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisessä. Razmyar on usean vuoden ajan parantanut työllään maahanmuuttajanaisten ja -tyttöjen asemaa.

Vuoden pakolaisnainen on tehnyt muun muassa kunniaväkivallan ennaltaehkäisytyötä, monikulttuurista tyttötyötä sekä työtä rasismin vastaisen ilmapiirin edistämiseksi. Lisäksi hän on ohjannut vertaistukiryhmiä väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille ja -lapsille. Tällä hetkellä Razmyar toimii projektipäällikkönä MoniNaisten Talo-hankkeessa, jossa hän vastaa maahanmuuttajanaisille tarkoitetun matalan kynnyksen sosiaalisen toiminnan järjestämisestä. Suosittelijat kuvaavat Razmyaria valovoimaiseksi, yhteiskunnallisesti aktiiviseksi ja rohkeaksi esiintyjäksi, joka suhtautuu työhönsä erittäin omistautuneesti.

”Haluan kannustaa maahanmuuttajanaisia opiskelemaan ja tarttumaan tilaisuuteen, kun sellainen tielle sattuu. Ikinä ei saisi tyytyä vähempään kuin mistä on haaveillut, ainakaan jos ei ole koskaan yrittänyt”, Vuoden pakolaisnainen sanoo.

Kabulissa syntynyt 25-vuotias Nasima Razmyar muutti isänsä diplomaattiviran vuoksi Moskovaan 5-vuotiaana. Afganistanissa puhjenneiden levottomuuksien takia Razymarin perhe ei voinut palata kotimaahansa. Perheen Kabulin koti tuhottiin ja heidän läheisensä joutuivat hengenvaaraan. Nasima Razmyar aloitti elämänsä alusta Helsingin vastaanottokeskuksessa vuonna 1992. Hän kokee olevansa yhtä lailla suomalainen kuin afgaani, eikä hänen mielestään kumpikaan sulje toista pois. Vuoden pakolaisnainen haluaa vaalia ja tuoda esiin kumpaakin kulttuuriaan, sillä ne ovat tärkeä osa häntä.

Razmyar kokee velvollisuudekseen auttaa ihmisiä ymmärtämään, etteivät pakolaiset ole asemassaan omasta halustaan. ”Kukaan ei lähde kotoaan
vapaaehtoisesti vailla mahdollisuutta palata välttämättä koskaan kotimaahansa. Pakolaisten kuuluisi saada olla tasavertaisia Suomen kansalaisten kanssa ja saada tukea uuteen alkuun, kun heidän koko elämänsä on revitty palasiksi kotimaassa.”

Lue Nasima Razmyarin kiitospuhe tästä.

Lisätietoja:

Anna-Stiina Lundqvist
Tiedotuspäällikkö
Suomen Pakolaisapu
p. +358 405 600772
e. anna-stiina.lundqvist(at)pakolaisapu.fi

Kuva: tv.

Suomen kristillisen rauhanliikkeen rauhanpalkinnolla vuonna 2009 palkittu Mahdi Abdile muutti helmikuussa Suomesta perheen saaman rasistisen kohtelun vuoksi. He muuttivat Kapkaupunkiin, Etelä-Afrikkaan, josta Mahdin vaimo Allison on kotoisin. Asiasta uutisoi Kotimaa -lehti 25.2.2010:

“Muuttopäätökseen johti Mahdi Abdilen mukaan ennen kaikkea se, että naapurit kielsivät lapsiaan leikkimästä hänen poikansa Abdulmaalikin kanssa. Tilannetta oli mahdotonta selittää kaksivuotiaalle pojalle. Perhe asui helsinkiläisessä Tapaninvainion kaupunginosassa.

- Emme halunneet, että poikamme joutuu kokemaan eriarvoista kohtelua ihonvärinsä vuoksi, Abdile perustelee. Mahdi Abdilen vaimo Allison koki huonoa kohtelua myös kaupassa ja linja-autossa, jonka kuljettaja kieltäytyi pysähtymästä, vaikka hän soitti kelloa ja pyysi pysähtymistä selvällä suomen kielellä.

Mahdi Abdile pitää mahdollisena, että bussikuskin suomen kieli on ollut riittämätöntä, mutta naapurien suhtautuminen tummaihoiseen leikkitoveriin ei hänen mukaansa jäänyt epäselväksi. Abdile korostaa kuitenkin ettei syytä kaikkia suomalaisia rasisteiksi.

- Jokaisesta yhteiskunnasta löytyy kaikenlaisia henkilöitä ja mielipitäitä. Näen kuitenkin suomalaisen yhteskunnan vahvana, koska sen lainsäädäntö suojelee maahanmuuttajia syrjinnältä uskonnosta ja ihonväristä riippumatta.

Somalialaissyntyinen Abdile tuli Suomeen turvapaikanhakijana lokakuussa 1990. Vastaanotto oli hyvä, mutta vuosien mittaan Abdile on saanut osakseen myös suomalaisten ennakkoluuloista ja väkivallastakin. Hän on kuitenkin näyttänyt, että sinnikkyys ja sovitteleva asenne voivat ylittää ennakkoluulot. Kotimaan haastattelussa (13.11.2008) Abdile kertoi, miten hän ystävystyi Kiteen maatalousoppilaitoksessa aluksi rasistisesti suhtautuneen opiskelijatoverin kanssa.

Abdile uskoo suomalaisen yleisen asenteiden muuttuvan parempaaan suuntaan ja lupaa, että hän palaa vielä perheineen Suomeen.

- Suomi on kotimaani. Mutta suomalaisten pitää hyväksyä todellinen tilanne: täällä asuu nyt suomalaisia, jotka kuuluvat eri uskontoihin, joilla on eri ihonväri ja jotka näkevät asiat eri tavalla.

Amerikkalaishävittäjä Afganistanissa 15.12.2008. Kuva: Aaron Allmon, USA:n ilmavoimat. (PD).

Maailman sotilasmenot kasvoivat viime vuonna neljä prosenttia edellisvuodesta ja yltivät lähes 1 080 miljardiin euroon ruotsalaisen Sipri-tutkimuslaitoksen vuosikirja 2009 kertoo.

IPS — Suurimmat asemenot – noin 60 prosenttia kaikista – kertyivät YK:n turvallisuusneuvoston viidelle pysyvälle jäsenmaalle, jotka ovat Yhdysvallat, Kiina, Ranska, Britannia ja Venäjä.

Turvaneuvoston pysyvästä paikasta haaveilevista maista Saksa, Japani, Intia ja Brasilia ovat myös 15 “parhaan” joukossa.

Kasvavien sotilasmenojen taustalla kummittelee yhä “terrorisminvastainen sota”, joka saa monet maat katsomaan ongelmiaan hyvin “militarisoituneen linssin läpi”, tohtori Sam Perlo-Freeman Sipristä sanoo.

Sota Irakissa ja Afganistanissa on kasvattanut pelkästään Yhdysvaltojen asemenoja yli 640 miljardia euroa.

Siprin mukaan vuosien 1999-2008 asemenojen kasvusta meni 58 prosenttia Yhdysvaltain piikkiin. Myös Kiina ja Venäjä lähes kolminkertaistivat omat sotilasmenonsa samaan aikaan.

Kaupan kasvusta hyötyvät ennen muuta suuret yhdysvaltalaiset asevalmistajat, kuten Lockheed Martin, Raytheon ja Northop Grumman, muistuttaa New America -säätiön tutkija Frida Berrigan.

Vaikka miltei kaikki muut alat kärsivät lamasta, aseteollisuus takoo hänen mukaansa normaaleja voittoja. Esimerkiksi Lockheed Martinin myyntitulot kasvoivat tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä neljä prosenttia viime vuoden vastaavasta.

—

Sipri eli Stockholm International Peace Research Institute on Tukholmassa toimiva vuonna 1966 perustettu rauhantutkimuslaitos. Sen pääasiallinen tutkimuskohde on konfliktit ja sotateollisuus.